Lastenvalvojapalvelut

 

Isyyden selvittäminen

Jos lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, lapsen isyys vahvistetaan tunnustamisella. Uuden isyyslain myötä isyys on mahdollista tunnustaa myös äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ennen lapsen syntymää. Tällöin erillistä, lapsen syntymän jälkeistä asiointia kunnan lastenvalvojan luona ei tarvita.

Etukäteen äitiysneuvolassa tunnustettu isyys siirtyy maistraatin vahvistettavaksi 30 päivää lapsen syntymän jälkeen. Isyyden tunnustamisen voi ennen tämän ajan umpeutumista perua ilmoittamalla siitä kirjallisesti kunnan lastenvalvojalle.

Isyyslain muutoksen myötä poistui äidin mahdollisuus vastustaa isyyden selvittämistä. Mikäli mies epäilee olevansa syntyneen lapsen isä, on hänellä oikeus laittaa isyyden selvittäminen vireille ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan. Lapsen biologisen isyyden selvittämiseksi on mahdollista tehdä oikeusgeneettinen isyystutkimus.

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja isän välinen sukulaisuussuhde. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsi saa perintöoikeuden isäänsä ja tämän sukuun, sekä oikeuden saada eläkettä ja muita etuuksia kuten aviolapsi. Lapselle voidaan antaa myös isän sukunimi.

Isyyden vahvistamisen jälkeenkin lapsen huoltajan on äiti. Vanhemmat voivat halutessaan tehdä isyyden tunnustamisen yhteydessä yhteishuoltosopimuksen, mikä voidaan tehdä joko äitiysneuvolassa tai lastenvalvojalla.

 

Lapsen huolto, asuminen, elatus- ja tapaamisoikeus

Eron kohdatessa vanhemmat voivat halutessaan laatia kirjallisen sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983). Lastenvalvoja voi vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen, jolloin sopimus on täytäntöönpanokelpoinen ilman erillistä oikeuden päätöstä. Lapsen huoltoa, asumista, elatusta ja tapaamisoikeutta koskeva asia voidaan ratkaista

myös vanhempien avioeron yhteydessä. Asia saatetaan tällöin vireille avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudessa.

Lastenvalvojan vahvistamia sopimuksia tai tuomioistuimen antamia päätöksiä voidaan lastenvalvojan luona myös muuttaa, mikäli vanhemmat ovat asiasta yksimielisiä. Jos vanhemmat eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, he voivat hakea asiaan ratkaisun käräjäoikeudesta hakemusasiana. Käräjäoikeus voi pyytää päätöksentekonsa tueksi selvityksen lapsen ja vanhempien olosuhteista perusturvalautakunnalta.

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa.  Yhteishuollossa lapsen huolto on uskottu molemmalle vanhemmalle yhteisesti, kun taas yksinhuollossa lapsen huoltajana toimii toinen vanhempi yksin. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita. Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan. Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Jolleivät vanhemmat toisin sovi, jatkuu lapsen huolto eron jälkeen samanlaisena kuin se on ennen eroa ollutkin.

Vanhempien erotessa on tarpeen sopia siitä, kumman luona lapsi asuu, sekä siitä, miten lapsi pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia normaalin viikkorytmin lisäksi juhlapyhien ja lomien vietosta. Tapaamissopimuksessa on syytä huomioida mm. lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Tapaamisten lisäksi voidaan sopia puhelin-, tekstiviesti- ja sähköpostiyhteydenpidosta. Erityisestä syystä tapaamiset voivat olla myös tuettuja tai valvottuja.

Vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Elatussopimuksella vanhemmat sopivat elatusavun suuruudesta. Elatusavun määrään vaikuttavat niin lapsen elatuksen tarve kuin molemman vanhemman elatuskyky. Lapsen elatusavun suuruutta voidaan arvioida laskennallisesti. Laskennallinen arvio perustuu oikeusministeriön ohjeistukseen (2007:2). Vanhemmilla on kuitenkin tietyissä rajoissa elatusasioissakin sopimusvapaus.

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta. Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille.

Elatustuen tarkoitus on turvata alaikäisen lapsen oikeus riittävään elatukseen silloin, kun

1) elatusvelvollinen on laiminlyönyt vahvistetun elatusavun maksamisen

2)  elatusapua ei ole lainkaan vahvistettu maksettavaksi tai se on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi

3) lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella eikä isyyttä ole lainvoimaisesti vahvistettu

4) elatusapua ei ole voitu vahvistaa samanaikaisesti isyyden vahvistamisen kanssa tai

5) ottovanhempi on yksin ottanut lapsen ottolapsekseen, eikä lapsi ole ottovanhemman puolison lapsi tai ottolapsi taikka sellaisen henkilön lapsi, jonka kanssa ottovanhempi elää avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Elatustuen myöntämisen edellytyksenä 1. ja 2. kohdan perusteilla on voimassa oleva sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.  Elatustukea haetaan Kelalta.

Yhteystiedot

Akaan kaupunki

PL 34, 37801 Akaa
Puh. (03) 569 1120
akaan.kaupunki@akaa.fi