Koulun historia

Kansakouluasetuksen antamisvuonna 1866 aloitti maassamme toimintansa vain yksi valtionapua nauttiva kansakoulu. Seuraavana vuonna niitä avattiin kymmenen. Näiden joukossa oli Akaan kansakoulu.

1921 voimaan tullut oppivelvollisuuslaki merkitsi suurta muutosta kansansivistykseemme historiassa. Laki edellytti mm. kahden vuoden kuluessa suoritettavaa piirijaon tarkistusta.

Jo alkuun oli havaittu, että Toijalan piirin alakoulun kaksi opettajaa eivät riittäneet runsaan oppilasjoukon hoitamiseen. 1919 tilanne kävi mahdottomaksi, kun alakouluun oli tulijoita 128. Tukala tilanne ratkaistiin siten, että Pappilan kylään perustettiin oma alakoulu, joka aloitti toimintansa 1921. Ensimmäisseksi oppettajaksi tuli Martta Lintula(myöh. Aalto). Koulu toimi kanttori Paasion talossa. Oppilaita oli 20.

Heinäkuussa 1921 päätettiin hankkia koululle ensimmäiset kalusteet ja opetusvälineet. Hankintaluettelo on seuraavanlainen:

  • kaksinistuttavia oppilaspulpetteja 10kpl
  • luokkataulu ja viivoitin
  • helmitaulu, yksikertainen
  • opettajanpöytä ja siihen kuuluva tuoli koivusta
  • sopiva koulukaappi
  • 12kpl raamatullisia kuvia ja
  • kotieläinten ja lintujen kuvia

Koulun johtokunnan tärkeimmäksi tehtäväksi tulikin pyrkiä rakentamaan koulurakennukset perustetulle koululle.Monien vuosien ja monien vaihtoehtojen ja suunnitelmanmuutosten jälkeen vihdoin päätettiin vuokrata pappilan virkatalon maista tontti ja tilata kouluhallitukselta piirrustukset 2-opettajaiselle, puurakenteiselle koulutalolle, jonka toiseen päätyyn sijoittui opettajan asunto ja alakoulunopettajan asunto ajan yleisen tavan mukaan ullakolle.

Rakennus valmistui sitten niin, että koulutyö päästiin aloittamaan syksyllä 1927. Vihkiäisjuhla pidettiin 12.1.1927.

Samana vuonna hankittiin koululle harmooni ja penkkimallinen tuoli. joten musiikkipuoli tuli vihkiäisissä hoidetuksi soittajana johtokunnan sihteeri Kalle Paasio, sekä opettajat Oskari Tiensuu ja Martta Aalto.

Työtä tehtiin ahkerasti ensin kahden ja sittemmin kolmen opettajan johdolla ja oppilaspolvi toisensa jälkeen hankasi koulun pulpetti-istuimia. 30-luvun koulua koskevista puutoksista voidaan mainita mm. kouluruokailun aloittaminen, kouluradiotoiminnan aloittaminen ja hiihtolomat.

Tulivat sotavuodet 39-44. Siirtoväen saavuttua Karjalasta tilat kävivät yhä ahtaammaksi, mutta vaatimuksista tinkien koulutyötä jatkettiin mahdollisuuksien mukaan. Mm 1944 Pappilan koulu oli sotilasmajoituksessa ja oppilaat kävivät Toijalan koulun entisestäänkin ahtaissa tiloissa.

Kaikesta huolimatta läksyt luettiin ahkerasti, mutta tehtiin paljon muutakin. Jokainen pienikin käsi oli tarpeellinen Suomen vaikeina vuosina. Koottiin paperia ja romua, kerättiin jätepuita, marjoja, sieniä ja voikukan juuria.

Pappilan koulun kuudesluokkalaisen Pentti-pojan tiedetään hakanneen kesäaikana 25 mottia halkoja ja tehneen kaikki kodin maataloustyöt isompien miesten ollessa rajoja puolustamassa.

Syksyllä 1947 oli vasta muodostetun Toijalan kauppalan kahdessa koulussa (Toijalan koulu ja Pappilan koulu) yhteensä 19 opettajaa ja 7 luokkahuonetta. Lisäksi nopeasti kehittyvä jatkokoulu oli vailla omia tiloja. V. 1948 kauppala jaettiin kolmeen koulupiiriin (Toijala, Pappila, Nahkiala).

Tarvittiin kiireesti lisää koulutilaa v. 1949 valmistui Pappilan koululle uusi 3-luokkainen tärytiili-rakenteinen erillinen koulurakennus käsittäen luokka huoneiden lisäksi juhlasalin, veistohuoneen ja koulukeittolan ruokailuhuoneineen. 1950 vuoden puolella pidettyjen koulujen vihkiäisjuhlan aikana oppilasmäärä oli n. 190.

V. 1976 siirryttäessä PERUSKOULU-järjestelmään, oppilasmäärät nousivat vauhdilla ja koulu on sen jälkeen toiminut 6-opettajaisena. Ennen v.92-93 tapahtunutta saneerausta koululla oli suoritettu seuraavanlaiset rakennemuutokset:

  1. Puukoulun opettaja-asunto muutetiin luokkahuoneeksi, opettajanhuoneeksi ja varastoksi.
  2. Kivikoulun ruokasali-keittola jaettiin väliseinillä keittiöksi, opettajainhuoneeksi ja henkilökunnan sosiaalisiksi tiloiksi.
  3. Juhlasalin perällä ollut varastotila yhdistettiin saliin poistamalla väliseinä.
  4. Yläkerroksen opettajainhuone yhdistettiin luokkahuoneeseen väliseinän poistamisella.
  5. Kellarinkerrokseen rakennettiin oppilaskäymälät. Näin poistui historiaan Hämeenläänin viimeinen ulkopuusee.


Koulun suurempaa peruskorjausta ja laajennusta oli alustavasti suunniteltu jo 70-luvulla. Valtuusto myönsikin määrärahan koulun suunnitteluun ja piirustusten laatimiseen. Arkkitehti Mikko Knuuti tekikin useita luonnoksia koulun laajennuksesta ja monien neuvotteluiden ja kompromissien jälkeen päädyttiin ratkaisuun, joka on tänään nähtävänä. Monitoimihallin rakentaminen siirsi koulun saneerausta vuodella, mutta marraskuussa 1992 kaivinkoneet tulivat tontille ja remontti alkoi.

Myöskin irtaimistoon osoitettiin kohtuullinen määrä varoja ja niin opettajat kuin oppilaatkin tullessaan syksyllä -93 kouluun huokaisivatkin: "Onko tämä mahdollista?". "Museosta on tehty nykyaikainen koulu kaikkine mahdollisine opetusvälineineen".

Koulun johtajat

Pitkäaikaisimmat opettajat


Henkilökunta

Yhteystiedot

Akaan kaupunki

PL 34, 37801 Akaa
Puh. (03) 569 1120
akaan.kaupunki@akaa.fi