Usein kysytyt kysymykset

Mitä voin rakentaa ilman ilmoitusta, toimenpidelupaa tai rakennuslupaa?
Täällä ohjeita

Aidat ja tonttien rajaaminen
Kiinteistönomistajalla on pääsääntöisesti oikeus rakentaa tonttinsa rajalle aita, ellei alueen asemakaava toisin määrää. Asemakaavassa voi olla aitaamisen sallivia, sen kieltäviä tai siihen velvoittavia määräyksiä. Jos kaavassa ei ole aitaamista koskevia määräyksiä, noudatetaan
Akaan kaupungin rakennusjärjestystä.

Lupaa ei tarvita:

- Tontin sisäisen aidan tai tukimuurin rakentamiseen. Aita tai muuri katsotaan tontin sisäiseksi silloin, kun sen etäisyys tontin rajasta on vähintään yhtä suuri kuin sen korkeus maan pinnasta.

- Tonttien välisen enintään 1,2 m korkean kiinteän raja-aidan rakentamiseen yhteistyössä naapurikiinteistön/-kiinteistöjen kanssa. Myöhempien mahdollisten riitojen tai epäselvyyksien välttämiseksi on suositeltavaa laatia aiheesta kirjallinen sopimus/muistio naapureiden kesken

Lupa tai ilmoitus tarvitaan aina, elleivät edellisessä kohdassa mainitut määritelmät täyty. Jos aita rakennetaan tontin rajalle, tai korkeuttaan lähemmäs tontin rajaa, on rakentamiselle aina saatava naapurin suostumus. Näin siinäkin tapauksessa, että toimenpidelupaa aidalle ei tarvittaisi. Jos naapurin kanssa ei päästä asiasta sopimukseen, voi aidalle hakea toimenpidelupaa, sillä rakennusvalvontaviranomainen voi erityisistä syistä myöntää luvan aidan rakentamiseen rajalle, ellei siitä aiheudu naapurille huomattavaa haittaa. Jos aita on toteutettu myönnetyn toimenpideluvan tai tämän ohjeen vastaisesti, voi rakennusvalvontaviranomainen määrätä aidan muutettavaksi tai purettavaksi. Näin voidaan menetellä myös, jos aita ei sovellu ympäristöönsä tai rumentaa sitä, ei ole turvallinen tai se ei ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarvittaessa muun muassa aidan laadusta ja sijoituksesta.

Pensasaidan istuttaminen ei edellytä lupaa tai ilmoitusta. Uudisrakennuksen rakennuslupaa haettaessa on kuitenkin syytä merkitä myös kasvillisuus asemapiirrokseen. Istutettavan kasvilajin tulee olla kaupunkikuvaan sopiva. Lisäksi on päätettävä, onko aitaa aikomus hoitaa leikkaamalla vai ei. Lajin valintaan ja hoitotapaan vaikuttavat ympäröivän alueen ikä ja arkkitehtuuri. Pensasaitaa ei pääsääntöisesti ole hyvä istuttaa naapurien yhteiseksi aidaksi suoraan tontin rajalle, sillä aidan hoitamisesta voi olla vaikea sopia. Leikattavaksi tarkoitetun pensasaidan taimet on hyvä istuttaa vähintään 0,5 metrin etäisyydelle rajasta siten, että pensaita on kokonaisuudessaan oman tontin puolella. Aidan leikkaamiseksi naapuritontin puolelta on saatava naapurin suostumus. Ellei se ole mahdollista, on pensaat istutettava niin kauas rajasta, että myös leikkaaminen voidaan tehdä omalla tontilla.

Tonttia voi rajata myös tukimuurilla tai tukimuurin ja aidan/istutusten yhdistelmällä. Tasoerot pihamaalla tulee ensisijaisesti toteuttaa pengertämällä ja vasta toissijaisesti tukimuurilla.8 Pihamaata ei saa ilman erityistä syytä tasata niin, että asuintontin rajalle syntyy 0,5 metriä suurempi tasoero. Jos pihamaan korkeussuhteita muutetaan olennaisesti siitä, mitä rakennusluvan yhteydessä vahvistetut piirustukset osoittavat, tarvitaan muutokselle rakennusvalvontaviranomaisen lupa.

Tarvitaanko parvekkeen tai olemassa olevan katetun terassin lasittamiseen lupa?
Lupaa ei pääsääntöisesti tarvita silloin, kun asuinhuoneiston parveke on kokonaan sisäänvedetty tai kulmaparveke sijaitsee pientalossa. Katetun terassin voi lasittaa ilman rakennusvalvonnan lupaa siten, että lasitetun terassialueen yhteenlaskettu kokonaisala on 15 m2/asunto erillistalossa tai paritalossa ja 10 m2/asunto rivitalossa. Lasitusten tulee olla kirkkaita ja avattavia. Katetun terassirakenteen syvyys tulee jäädä alle 3 m. Lupa tai ilmoitus tarvitaan aina, elleivät edellisessä kohdassa mainitut määritelmät täyty. Lasitettua terassia ei lasketa kerrosalaan ja tila on aina kylmää ulkotilaa toisin kuin viherhuone. Rakentamisessa on otettava huomioon asemakaavamääräykset, kaupunkikuva, naapureiden asema ja rakenteellinen turvallisuus.

Tarvitaanko terassin rakentamiseen lupa?
Katetun terassin (tulkittavissa katokseksi, eli min. 30% julkisivuista avointa tai tulkittavissa avoimeksi, esim. liukuovet ja/tai -ikkunat) rakentaminen tarvitsee aina toimenpideluvan tai ilmoituksen. Jos terassia ei tulkita katokseksi, lisää se aina rakennuksen kerrosalaa, jolloin tarvitaan rakennuslupa.

Jos katetun terassin kokonaisala on 5 m2 tai alle, tarvitaan toimenpideilmoitus.

Jos katetun terassin kokonaisala asemakaava- tai ranta-alueella on 5-25 m2:

- tarvitaan toimenpidelupa

- hankkeelle edellytetään suunnittelijat (pää-, rakennus- ja RAK-), suunnittelun vaativuusluokan ollessa vähäinen (vähäinen suunnittelutehtävä=suunnittelijana voi toimia henkilö, jolla on riittävä osaaminen asianomaiseen suunnittelutehtävään, tarkoittaa käytännössä kokemusta rakentamisen suunnittelusta)

- hankkeelle edellytetään vastaava työnjohtaja, työnjohtovaativuusluokan ollessa vähäinen (vähäinen työnjohtotehtävä=vähäisessä työnjohtotehtävässä voi toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset, tarkoittaa käytännössä kokemusta rakentamisesta)

Jos katetun terassin kokonaisala muualla kuin asemakaava- tai ranta-alueella on 5-25 m2, tarvitaan toimenpideilmoitus.

Jos katetun terassin kokonaisala on yli 25 m2:

- tarvitaan rakennuslupa

- hankkeelle edellytetään suunnittelijat (pää-, rakennus- ja RAK-), suunnittelun vaativuusluokan ollessa tavanomainen (tavanomaisessa suunnittelutehtävässä edellytetään alan koulutusta ja työkokemusta)

- hankkeelle edellytetään vastaava työnjohtaja, työnjohtovaativuusluokan ollessa tavanomainen (tavanomaisessa työnjohtotehtävässä edellytetään alan koulutusta ja työkokemusta)

Tarvitaanko erillisen katoksen/vajan tai vastaavan rakennelman rakentamiseen lupa?
Täällä ohjeita. Mikäli rakennelman kokonaisala on 6-12 m2, tarvitaan asemakaava- ja ranta-alueella toimenpideilmoitus. Mikäli rakennelman kokonaisala on 13-25 m2, tarvitaan asemakaava- ja ranta-alueella toimenpidelupa ja muualla alueella toimenpideilmoitus. Mikäli rakennelman kokonaisala on yli 25 m2, tarvitaan rakennuslupa.

Toimenpideluvassa tulkitaan hankkeen suunnittelutehtävän vaativuusluokan olevan vähäinen (vähäinen suunnittelutehtävä=vähäisessä suunnittelutehtävässä voi toimia henkilö, jolla on riittävä osaaminen asianomaiseen suunnittelutehtävään). Lisäksi hankkeelle edellytetään vastaava työnjohtaja, työnjohtovaativuusluokan ollessa vähäinen (vähäinen työnjohtotehtävä=vähäisessä työnjohtotehtävässä voi toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset)

Rakennusluvassa hankkeen suunnittelutehtävän vaativuusluokka tavanomainen sekä hankkeelle edellytetään vastaava työnjohtaja, työnjohtovaativuusluokan ollessa myös tavanomainen (tavanomainen työnjohtotehtävä=tavanomaisessa työnjohtotehtävässä kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto taikka muuten osoitetut vastaavat tiedot; lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus).

Tarvitseeko autokatoksen (katos+varasto tai pelkkä katos) rakentaminen luvan?
Jos autokatoksen pohjan kokonaisala (katos+varasto tai pelkkä katos) on alle 50 m2, eikä ole palo-osastointivaatimuksia, tarvitaan toimenpidelupa. Jos pohjan ala (katos+varasto tai pelkkä katos) on yli 50 m2, tarvitaan rakennuslupa.

Voinko kaataa puita omistamaltani kiinteistöltä?
Asemakaava-alueella puiden kaataminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan aina luvanvaraista. Suuremmille puunkaatotoimenpiteille tarvittavan maisematyöluvan myöntää rakennusvalvonta-viranomainen. Kaatoluvan saaneen puun / puiden kaataminen jää asiakkaan huoleksi ja vastuulle. Maisemallisesti arvokkaan puun tilalle rakennusvalvonta voi velvoittamaan tontin omistajaa / haltijaa istuttamaan uusi puu. Kaikessa puun kaatamisessa tulee aina varmistua toimenpiteen turvallisuudesta. Puita ei saa kaataa lintujen pesimäaikana. Mikäli et ole varma puunkaatoon liittyvästä luvanvaraisuudesta, ota yhteyttä rakennusvalvontaan.

Tontilta tai rakennuspaikalta voidaan kaataa puita ilman rakennusvalvonnan lupaa, kun KAIKKI seuraavat ehdot täyttyvät:

1. Puut sijaitsevat hallitsemallasi tontilla.
2. Puita kaadetaan enintään viisi(5) ja tontille jää vielä puita kaatotoimenpiteen jälkeen.
3. Asemakaavassa ei ole puita koskevia suojelumääräyksiä tai puu ei ole luonnonsuojelulain perusteella tehdyllä päätöksellä rauhoitettu.
4. Puut eivät kasva sellaisella tontin osalla, jolla asemakaavan mukaan tulee olla puita.
5. Puut eivät ole maisemakuvallisesti merkittäviä. Merkittäviä puita ovat esimerkiksi komeat vanhat yksittäispuut, puuryhmät, puukujanteet ja vastaavat, joiden häviämisellä on ympäristöä olennaisesti köyhdyttävä vaikutus ja ne ovat lajiltaan harvinaisia Suomessa.
6. Kaataminen on kertaluontoinen toimenpide, eikä jatkuvaa toimintaa.
7. Rajalla / rajan läheisyydessä (alle 1 m:n etäisyys) kasvavien puiden kaatamiselle saadaan naapurin kirjallinen suostumus.
8. Puut eivät sijaitse tontilla olevien ilmajohtojen (sähköjohdot) läheisyydessä.

Lupa kaatamiseen tarvitaan, mikäli kaikki edellä mainitut ehdot eivät täyty.

Miten voin tehdä puunkaatohakemuksen?
Täällä ohjeita

Jos puu kaatuu myrskyssä, tai jos puu on kaatumaisillaan, voinko kaataa sen?
Ympäristölle vaarallisen puun voi kaataa ilman lupaa, kun toimenpide on tarpeen välittömän vaaran poistamiseksi. Puun vaarallisuus on tarvittaessa pystyttävä todistamaan myös jälkeenpäin. Esimerkiksi pelkkä uhka siitä, että lumikuormalla puun oksia saattaa revetä ja pudota maahan, ei ole kaatoperuste. Rakennusvalvonta voi velvoittaa istuttamaan vaarallisena kaadetun puun tilalle uuden vastaavan puun. Mikäli välitöntä vaaraa ei ole, noudatetaan huonokuntoistenkin puiden kohdalla normaalia lupamenettelyä. Kiinteistön haltija on velvollinen valvomaan kiinteistön puiden kuntoa ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin. Kaatuneen puun muille aiheuttamista vahingoista vastaa kiinteistön haltija.

Asemakaava-alueella tarvitaan puunkaatolupa, jos on kysymyksessä halkaisijaltaan yli 10 cm:n puu. Asemakaava-alueen ulkopuolella ei tarvita erikseen puunkaatolupaa; vasta kun kysymyksessä on maisemaa muuttava toimenpide, tulee siihen hakea lupa.

Haittaa aiheuttavat puut tontin rajan läheisyydessä?
Naapuruussuhdelaki (laki eräistä naapuruussuhteista 1920, 8 §) antaa tontin haltijalle oikeuden poistaa omalle alueelleen naapurin puolelta ulottuvat juuret ja oksat, mikäli niistä on haittaa. Haittaa kokevan osapuolen on ensi-sijaisesti pyydettävä puun haltijaa poistamaan juuret ja oksat. Vasta siinä tapauksessa, ettei puun haltija kohtuullisessa ajassa toimi pyynnön mukaisesti, on haittaa kokevalla osapuolella oikeus tehdä toimenpide itse. Poistamisoikeus ulottuu vain rajalinjaan saakka, ei sen yli. Naapuruussuhdelakia valvoo poliisi ja lain alaisuuteen kuuluvat riita-asiat ratkaistaan käräjä-oikeudessa.

Miten voin tehdä ilmoituksen toimenpiteestä?
Täällä ohjeita

Tarvitaanko vastaava työnjohtaja? Miksi?
Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja. Rakennuslupaa edellyttävällä rakennustyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan edellyttävät rakennuslupaa. Jos rakennuslupaa edellyttävässä rakennushankkeessa ei tehdä ollenkaan rakennustyötä, vastaavaa työnjohtajaakaan ei tarvita. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos vain rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan ilman rakennustyön tekemistä.

Toimenpidelupahankkeen päätöksessä on erikseen mainittu, mikäli hankkeeseen edellytetään vastaavaa työnjohtajaa. Toimenpidelupaa edellyttävässä rakennustyössä vastaava työnjohtaja on oltava vain silloin, kun se on rakennettavan kohteen käytön aikaiseen turvallisuuteen ja terveelli-syyteen liittyvien syiden taikka maiseman ja ympäristönäkökohtien vuoksi välttämätöntä.

Vastaava työnjohtaja vastaa rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehtii, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Lisäksi vastaava työnjohtaja huolehtii, että rakennustyön aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle ja että rakennustyön tarkastusasiakirja pidetään rakennustyömaalla ajan tasalla.

Onko pakko ”pyytää lupaa” naapureilta?
Rakennuslupahakemukseen liitetään naapureiden kuulemislomake, naapurilta ei tarvita lupaa. Kuuleminen voidaan hoitaa maksua vastaan myös viranomaisteitse. Ainoastaan, jos rakennus tulee asemakaava-alueella 4 metriä lähemmäs tai asemakaava-alueen ulkopuolella 5 metriä lähemmäs naapurin rajaa, tarvitaan siihen naapurin suostumus.

Mitä pitää olla valmiina, että korjattuun tai uuteen rakennukseen voidaan muuttaa?
Täällä ohjeita

Voinko käyttää loma-asuntoani vakituisena asuntona?
Käyttötarkoituksen muuttaminen loma-asunnosta vakituiseksi asuinrakennukseksi vaatii rakennusluvan. Rakennusluvan lisäksi voidaan tarvita myös poikkeamislupa. Ranta-alueella edellytetään käyttötarkoituksen muutosta haettavan aina poikkeamislupamenettelyn kautta, lisäksi tarvitaan rakennuslupa.

Omistan rantakiinteistön ja haluaisin rakentaa kiinteistölle loma-asunnon sekä talousrakennuksen, mitä lupia tarvitaan? Entä jos rantakiinteistöllä on jo olemassa oleva päärakennus ja mahdollisesti talousrakennus/-rakennuksia ja haluaisin purkaa ne uudisrakentamisen tieltä tai korjata/laajentaa rakennuksia?
Kun ranta-alueella ei ole asemakaavaa tai suoraan rakennuslupaan oikeuttavaa yleiskaavaa, vaaditaan aina poikkeamislupa. Sillä, onko kyseessä pysyvä ympärivuotinen asuinrakennus vai lomarakennus, ei ole poikkeamistarpeen kannalta merkitystä.

MRL 72 §:n ilmaisu on "ei saa rakentaa rakennusta", joten korvaava, rakennusluvan edellyttävä rakentaminen on aina poikkeamisluvan piirissä. MRL 72 § 3 momentissa on lueteltu ne tilanteet, joissa poikkeamista ei tarvita:

  1. maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista;
  2. maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista;
  3. merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista;
  4. olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä
  5. olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista.

YM:n ohjeen mukaan ilman poikkeamislupaa laajennuksena toteutettava rakennus voi olla kokonaisuudessaan kooltaan enintään 60 k-m2 tai laajennus enintään 10 % entisestä (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Maankayton_ja_rakentamisen_luvat/Poikkeamisluvat_rantarakentamisessa)

Lisäksi on huomioitava, Akaan rakennusjärjestyksen (http://www.akaa.fi/@Bin/2488707/Akaan+rakennusj%C3%A4rjestys+2011.pdf) mukaisesti:

  • Rakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 20 m2 ja pohjapinta-ala enintään 30 m2, saa sijoittaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi, kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta
  • Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta
  • Rakennettaessa lähemmäksi kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa, saa rakennuspaikalle rakentaa yhden enintään yksiasuntoisen vapaa-ajan asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 80 m2 sekä siihen liittyviä talousrakennuksia kerrosalaltaan yhteensä 60 m2. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 10% rakennuspaikan pinta-alasta (alle 1400 m2:n rakennuspaikat)
  • Ranta-alueilla tai -vyöhykkeillä saa loma-asunnon rakennuspaikalle sijoittaa 5 §:ssä tarkoitettuja rakennuksia tai 6 §:ssä tarkoitettuja ilmoituksenvaraisia rakennelmia enintään yhteensä 2 kpl. Tämän määrän ylittävät rakennukset tai rakennelmat lasketaan rakennuspaikan kerrosalaan.

Koosteena:

  • Jos halutaan purkaa kaikki rakennukset ja rakentaa uudet rakennusjärjestyksen reunaehdoilla, tarvitaan sekä poikkeamislupa, että rakennuslupa, ja tässä järjestyksessä
  • Jos halutaan laajentaa ja korjata olemassa olevaa päärakennusta kerrosalaltaan 10% suuremmaksi (kuitenkin max. kerrosala 60 m2), tarvitaan pelkkä rakennuslupa
  • Jos halutaan purkaa pelkkä päärakennus ja rakentaa uusi päärakennuksen rakennusjärjestyksen reunaehdoilla, tarvitaan sekä poikkeamislupa, että rakennuslupa, ja tässä järjestyksessä
  • Jos halutaan purkaa talousrakennus ja rakentaa uusi talousrakennuksen rakennusjärjestyksen reunaehdoilla, tarvitaan pelkkä rakennuslupa

Tarvitaanko vesikatemateriaalin vaihtamiseen lupa?
Katemateriaalin muutos tarvitsee asemakaava-alueella toimenpideluvan ja muualla ilmoituksen. Jos samalla muutetaan rakenteita, lisätään lämmöneristystä yms., tulee hankkeelle aina hakea toimenpidelupa. Aina tulee arvioida energiatehokkuuden parantamismahdollisuus. Jos vesikatto korjataan entisen mukaiseksi, lupaa ei tarvita. Jos katemateriaalia tai väritystä muutetaan olennaisesti, tarvitaan lupa.

Tarvitaanko rakennuksen julkisivumateriaalin vaihtamiseen/muokkaamiseen lupa tai hakemus?
Rakennuksen julkisivun olennainen muuttaminen (esim. aukotusten merkittävä muuttaminen tai muu julkisivuun merkittävästi vaikuttava asia) edellyttää toimenpideluvan. Julkisivumateriaalin muuttaminen edellyttää toimenpideluvan asemakaava-alueella ja muulla alueella toimenpideilmoituksen. Julkisivun värin merkittävä muuttaminen edellyttää myös toimenpideilmoituksen. Julkisivupaneloinnin suunnan muutos edellyttää toimenpide-ilmoituksen.

Aurinkokeräimen, ilmalämpöpumpun ja jäähdytyslaitteen ulkoyksikön asentaminen
Tämän ohjeen mukaisesti asennettuna aurinkokeräimen, ilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen ulkoyksikön asentaminen rakennukseen ei vaadi toimenpidelupaa rakennusvalvontavirastosta. Luvanvaraisuus kannattaa kuitenkin varmistaa rakennusvalvontavirastosta. Aurinkokeräimellä tarkoitetaan tässä ohjeessa aurinkoenergiajärjestelmään liittyvää ulkoyksikköä, aurinkolämpökeräintä tai aurinkosähköpaneelia.

Aurinkokeräimen, ilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen ulkoyksikön asentamiseen tulee aina olla kiinteistön omistajan tai haltijan lupa. Sijoittamista koskevista periaatteista on syytä päättää yhtiössä ennen yksittäisiä huoneistoja palvelevien laitteiden asentamisen sallimista. Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, on rakentamisessa noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Suojelluissa rakennuksissa tulee ottaa huomioon rakennussuojelusta aiheutuvat vaatimukset. Hankkeeseen ryhtyvä vastaa myös rakenteiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä teknisiin ominaisuuksiin liittyvistä seikoista. Asennus on suunniteltava rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan soveltuvaksi.

Liike-, toimisto- ja teollisuusrakennuksissa Ilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen ulkoyksikön saa asentaa rakennuksen katolle. Liike-, toimisto- tai pienteollisuusympäristössä rakennuksen kattopinnalle voidaan sijoittaa myös usean aurinkokeräimen ryhmiä.

Asuinkerrostaloissa aurinkokeräimen, ilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen ulkoyksikön saa asentaa ensisijaisesti rakennuksen pihanpuoleiselle katon lappeelle siten, ettei se näy häiritsevästi kaupunkikuvaan. Parvekekaiteen sisäpuolelle ilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen ulkoyksikön voi asentaa siten, että se ei näy ulospäin.

Omakoti-, pari- ja rivitalon julkisivuun ilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen ulkoyksikkö tulee pyrkiä sijoittaa siten, että se ei näy kadulle. Kadunpuoleiselle julkisivulle ulkoyksikön voi asentaa ainoastaan maantasoon, ikkunoiden tavanomaisen alareunan tason alapuolelle siten, ettei se näy kadulle. Aurinkokeräimet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan pihanpuoleisille katon lappeille, jotta ne eivät häiritse katunäkymiä.

Lämpöpumpun asennuksessa tulee huomioida rakentamismääräyskokoelman osan C1 kohta 4, jonka mukaan rakennusta palvelevien LVIS-laitteiden aiheuttama keskiäänitaso saa olla enintään 45 dB saman tai läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla.

Vaatiiko "pressuhalli tai pressusuoja" luvan?
Tilapäisesti rakennuspaikan tavaroita voi suojata pressuilla ilman lupaa. Jos pressuhalliin/-suojaan rakennetaan runko, tarvitsee se luvan tai ilmoituksen, kuten muukin rakentaminen samoilla säännöillä. Pressuhallia koskee myös ympäristöön soveltuvuussäännökset, kuten muutakin rakentamista. Rakennuslupaehtoihin mainitaan rakennuksen olevan paikallaan max. 5 vuotta. Pressuhalleissa ja -suojissa sovellamme seuraavia käytäntöjä:

  • pressusuoja, ei ajoneuvoille (~2-12 m2), tarvitaan ilmoitus toimenpiteestä
  • yhden auton pressusuoja tai varasto (~12-25 m2), tarvitaan toimenpide- tai rakennuslupa
  • suurempi kuin yhden auton pressusuoja tai varasto (~25-50 m2), tarvitaan rakennuslupa
  • pressuhalli, varastointia varten (yli ~50 m2), tarvitaan rakennuslupa

Pressusuoja/-hallin etäisyys muista rakennuksista tulee määrittää tapauskohtaisesti. Yhden ajoneuvon pressusuojat suositellaan sijoitettavan min. 4 m etäisyydelle muihin rakennuksiin nähden, kuitenkin ehdottomasti min. 2 m etäisyydelle. Tämä tulee kuitenkin tarkastella tapauskohtaisesti. Kaikissa muissa pressusuojissa/-halleissa sovelletaan RakMk E1, E2 ja E4 määräyksiä ja ohjeita.

Minkälaisen luvan tarvitsen saunarakennuksen tai "tynnyri"saunan rakentamiseen?
Saunarakennuksen rakentaminen tai saunatilojen rakentaminen asuntoon vaatii aina rakennusluvan.

Minkälaisen luvan tarvitsen savusaunarakennuksen rakentamiseen?
Savusaunarakennuksen rakentaminen vaatii aina rakennusluvan. Palovaarallista rakennusta (eli savusaunaa) ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Oman kiinteistön muista rakennuksista savusauna tulisi sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle. Jos savusauna on pakko rakentaa lähemmäksi tai se liitetään rakennuksen osaksi, tulisi sen yksityiskohdista sopia suunnitteluvaiheessa palo- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Yleensä pidetään suotavana erottaa savusauna palomuurilla muista rakennuksista ja/tai tiloista.

Tarvitaanko saunan rakentamiseen kerrostalohuoneistoon rakennuslupa?
Rakennuslupa tarvitaan mikäli saunan rakentamisen yhteydessä laajennetaan "märkätilapakettia" esim. vaatehuoneeseen. Jos märkätilapaketti pysyy entisellään, ei valvontaviranomaisen rakennuslupaa tarvita. Joka tapauksessa, rakentajalla tulee olla aina lupa taloyhtiöltä ko. toimenpiteen suorittamiseen sekä saunan lisääminen tulee huomioida huoneiston sekä rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmässä. Lupa haetaan taloyhtiön nimissä, mutta lupamaksun maksajana voi olla yksittäinen osakas.

Tarvitseeko siirrettävä vaja/varasto luvan?
Tarvitsee, rakennusjärjestyksen mukaisesti, perustustapa tai siirrettävyys ei vaikuta luvan tarpeeseen.

Onko varastokopin ulkonäöllä merkitystä luvan saannille?
Rakennelmankin tulee sopeutua ympäristöön ja rakennettuun rakennuspaikkaan.

Voinko rakentaa omasta rannastani laiturin yhteiselle vesialueelle ilman lupaa?
Alle 15 m²:n suuruisen ja/tai alle 10 metrin pituisen laiturin voi rakentaa ilman lupaa, jos rakennelma alkaa omasta rannasta. Suosituksena on, että laituri rakennetaan vähintään 5 metrin päähän naapurin rajasta ja että asiasta keskustellaan naapureiden kanssa.

Mitä teen, jos epäilen, että naapurilla on luvaton rakennushanke?
Asiasta voi ilmoittaa rakennusvalvontaan, joka tutkii ilmoitukset asiajärjestyksessä.

Minulla on rakennuslupahakemus vireillä ja haluaisin aloittaa tontilla/kiinteistöllä puiden kaatamisen ja maatyöt mahdollisimman nopeasti. Koska puut voi kaataa ja maatyöt voi aloittaa?
Mikäli tontti/kiinteistö on rakennushankkeeseen ryhtyvän hallinnassa tai omistuksessa (kauppakirja tai vuokrasopimus laadittu ja allekirjoitettu), voi puiden kaadon suorittaa asemapiirroksessa rajatulta alueelta, edellyttäen että hankkeelle on nimetty suunnittelijat sekä pääpiirustukset on tallennettu Lupapisteeseen. Maatyöt voi aloittaa rakennuslupapäätöksen saamisen jälkeen. Mikäli tontilla/kiinteistöllä tehdään maatöitä rakennuslupapäätöksen oikaisuvaatimusaikana (2 vko päätöspäivästä eteenpäin) ja lupapäätökseen liittyen esitetään oikaisuvaatimus, on alueen ennallistaminen rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Joka tapauksessa, aina ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta suunnitelluista puunkaadoista tai maatöistä on sovittava Lupapisteen keskustelun kautta rakennusvalvonnan kanssa.

Tarvitseeko pelkästään rakennuksen talotekniikkaan (LVIS) kohdistuvia korjauksia tai muutostöitä luvittaa?
Pelkkä lämmitysjärjestelmän muuttaminen ei aiheuta luvittamistarvetta. Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen edellyttää kuitenkin toimenpideluvan hakemista.

Laajamittainen vesi- ja/tai viemäriputkien tai ilmanvaihdon uusiminen edellyttää luvittamista.

Rakennuksen sähköasennuksiin liittyvät uusimiset eivät aiheuta luvittamistarvetta.

Yhteystiedot

Akaan kaupunki

PL 34, 37801 Akaa
Puh. (03) 569 1120
akaan.kaupunki@akaa.fi