Rakennuslupa

Akaassa on siirrytty rakentamisen lupien haussa kokonaan sähköiseen verkkoasiointiin ja rakentamisen luvat haetaan verkossa Lupapisteen kautta. Palvelusta saa myös henkilökohtaista neuvontaa ja sieltä voi seurata oman hakemuksen käsittelyä ja olla yhteydessä lupaa käsitteleviin viranomaisiin. Lupapisteen myötä paperisia lupahakemuksia emme enää ota käsiteltäväksi.

Rakennuslupa on oltava lähes kaikessa rakentamisessa. Uuden rakennuksen rakentaminen tai vanhan rakennuksen laajentaminen vaatii aina rakennusluvan. Rakennuslupaa tarvitaan myös esimerkiksi sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

Huoneiston sisällä tapahtuvalle tilojen muutokselle on haettava rakennuslupa, jos muutoksella on vaikutusta terveellisyyteen tai turvallisuuteen tai tilojen käyttötarkoitus muuttuu. Tällaisia muutoksia ovat mm. WC:n, pesuhuoneen tai saunan rakentaminen, autotallin muutos asuintilaksi, loma-rakennuksen muutos ympärivuotiseksi asunnoksi ja kantavan rakenteen tai paloteknisen osastoinnin muuttaminen. Asuinhuoneiden jakaminen tai yhdistäminen ei edellytä rakennuslupaa (jos ei puututa kantaviin rakenteisiin), mutta muutoksessa tulee huomioida asuinhuoneen vähimmäis-pinta-ala (7 m²) ja vähimmäisikkuna-ala (valoaukon ala vähintään 1/10 lattia-alasta).

Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen.

Rakennustyö on aloitettava 3 vuoden kuluessa ja saatettava valmiiksi 5 vuodessa.


Kooste rakennusluvan liitteenä tarvittavista asiakirjoista


Lupahakemuksen saa jättää Lupapisteessä vasta, kun kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet on hakemukseen täytetty.

1) Hakemuksen tiedot täytettynä

2) Selvitys rakennuspaikan omistusoikeudesta
Ensisijaisena selvitysasiakirjana pidetään lainhuutoa. Jos lainhuutoa ei ole haettu, tulee hakemukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös kauppa-, vaihto-, tai lahjakirjasta tai vuokrasopimuksesta.

Yhteisön hakiessa lupaa tarvitaan lisäksi kaupparekisteriote yhteisön nimen selvitykseksi ja sen nimen allekirjoitusoikeudesta sekä ote päättävän elimen kokouspöytäkirjasta:

  • asunto-osakeyhtiöltä yhtiökokouksen päätös kyseisen luvan hakemiseksi
  • osakeyhtiöltä hallituksen kokouksen päätös
  • ote kauppa- ja yhdistysrekisteristä

3) Pääpiirustukset
Suunnitelmissa on aina oltava rakennussuunnittelijan allekirjoitus

  • asemapiirros 1:200 tai 1:500

Asemapiirroksessa on esitettävä RakMK-mukaiset tiedot. Erityistä huomiota on kiinnitettävä asemakaavamerkintöjen ja - määräysten esittämiseen, rakennuksen ja pihan korkeusasemiin, ulkopuolisten vesi- ja hulevesiviemäreiden sekä niiden kaivojen sijaintiin ja korkeusasemiin ja johtamiseen yleiseen viemäriverkostoon.

Rakennuksen tontille on rakennettava hulevesi- ja perustusten kuivatusvesijärjestelmä, josta vedet on imeytettävä kokonaan tai osittain omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat, jollei siitä aiheudu alueen rakennuksille kosteus-vauriovaaraa ja jollei vesihuoltolaista muuta johdu. Imeyttäminen tontilla edellyttää pohjatutkimusta ja sen perusteella tehtyä pohjarakennesuunnitelmaa. Mikäli hulevedet ja perustusten kuivatusvedet johdetaan tien tai kadun kuivatusjärjestelmään, rakennuslupahakemukseen on liitettävä järjestelmän haltijan suostumus. Hulevedet ja perustusten kuivatusvedet on johdettava pois siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille, kadun käyttäjille tai kadun rakenteille. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä useampia kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen hulevesijärjestelyn, mikäli se alueen vesiolosuhteiden vuoksi on välttämätöntä. Rakennuksen rakentamista ja peruskorjaamista koskevaan rakennuslupahakemukseen on liitettävä selvitys hulevesi- ja perustusten kuivatusvesijärjestelmän rakentamisesta tai olemassa olevasta järjestelmästä, sen riittävyydestä, toimivuudesta ja kunnossapidosta.

  • pohjapiirrokset 1:50 tai 1:100
  • julkisivupiirrokset, mittakaava 1:100, pienissä kohteissa 1:50
  • leikkauspiirustukset 1:100 tai 1:50
  • rakenneleikkaus 1:10 tai 1:20, josta ilmenevät materiaalit ja rakenteiden liitokset ja lämmöneristävyydet
  • pääjulkisivu väritettynä ja värimallein varustettuna

4a) Uudisrakennuskohteen energiaselvitys
Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää energiaselvitys. Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa. Energiaselvityksen tulee sisältää seuraavat tarkastelut:

  • Rakennuksen kokonaisenergiankulutus ja E-luku (RakMk D3 kohdan 2.1 mukaan)
  • Energialaskennan lähtötiedot ja tulokset (RakMk D3 kohdan 5.3 mukaan)
  • Rakennuksen lämpöhäviöiden määräystenmukaisuus eli tasauslaskelma (RakMk D3 kohdan 2.4 mukaan)
  • Rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa
  • Rakennuksen energiatodistus (sininen kaavake)
Energiaselvityksen tarkastelujen esittäminen:
  • E-luvun laskennan lähtötietojen ja tulosten esittäminen
  • Lämpöhäviöiden tasauslaskelma
  • Energiatodistus
  • Kesäaikaisen huonelämpötilan tarkastelu (käyttötarkoitusluokkaan 1 ja 9 kuuluvissa rakennuksissa ei tarvitse suorittaa kesäajan huonelämpötilan laskentaa)
  • Lämmitys- ja jäähdytysteho

Energiaselvitys toimitetaan rakennuslupahakemuksen liitteenä. Määräystenmukaisuuden täyttyminen on osoitettava ja siitä vastaa pääsuunnittelija. Energiaselvitys tulee olla toimitettu asetusten vaatimusten mukaisesti ennen rakennusluvan myöntämistä.

Milloin energiaselvitystä ei tarvita? RakMk D2 Rakennusten energiatehokkuus - määräykset eivät koske seuraavia rakennuksia:

  • tuotantorakennus, jossa tuotantoprosessi luovuttaa niin suuren määrän lämpöenergiaa, että halutun huonelämpötilan aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa tai tuotantotila, jossa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta,
  • rakennus, jonka lämmitetty netto-ala on enintään 50 m2,
  • muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö on vähäinen,
  • kasvihuone, väestönsuoja tai muu rakennus, jonka käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti näitä määräyksiä noudatettaessa.
  • loma-asunto, johon ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää. Loma-asuntoa, johon on suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä, koskevat vain vaipan lämpöhäviön vaatimukset. Vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin RakMk D2 vertailuarvoilla laskettu lämpöhäviö.
  • määräajan paikallaan pysytettävä siirtokelpoinen rakennus (määräaikainen rakennus), joka on valmistettu ennen näiden määräyksien voimaantuloa ja jonka käyttötarkoitus ei oleellisesti muutu. Tällaisia rakennuksia voivat olla esimerkiksi väliaikaiseen käyttöön tarkoitetut koulu- ja päiväkotirakennukset. Määräaikaisen rakennuksen lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin RakMk D2 kohdan 2.5.4 puolilämpimän tilan mukaisilla vertailuarvoilla ja kohtien RakMk D2 2.5.7 ja 2.5.10 - 2.5.12 mukaan rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö.

Milloin energiatodistusta ei tarvita? Esimerkiksi seuraavissa hankkeissa energiatodistusta ei tarvita:

  • rakennusta, jonka pinta-ala on enintään 50 neliömetriä
  • loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta, jota ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen
  • väliaikaista rakennusta, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta
  • teollisuus- ja korjaamorakennusta
  • muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettua maatilarakennusta, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus
  • rakennusta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisella kaavalla, rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) tai sitä edeltävien säännösten mukaisella päätöksellä taikka rakennusta, joka sijaitsee maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaisessa maailmanperintöluetteloon hyväksytyssä kohteessa tai on kohteena viranomaisten välisessä rakennuksen suojelua koskevassa sopimuksessa, edellyttäen, että rakennuksen luonne tai ulkonäkö muuttuisi vaatimusten vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä
  • kirkkoa tai muuta uskonnollisen yhteisön omistamaa rakennusta, jossa on vain kokoontumiseen tai hartauden harjoittamiseen taikka näitä palvelevaan toimintaan tarkoitettuja tiloja
  • kasvihuonetta, väestönsuojaa tai muuta rakennusta, jonka käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti, jos niihin sovellettaisiin rakennusten energiatehokkuutta koskevia säännöksiä ja määräyksiä eikä
  • sellaista puolustushallinnon käytössä olevaa rakennusta, johon tai jonka käyttöön liittyy salassa pidettävää tietoa

Rakentamismääräyskokoelman osassa D3 kerrotaan mitä energialaskelmia uudisrakennukselle tarvitaan ja jos rakennuksen lämmitetty nettoala on alle 50 neliötä, niin myöskään energiaselvitykseen viittavia selvityksiä ei edellytetä.

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 176/2013

4b) Rakennuksen korjaus- ja muutostyön energiaselvitys

Korjauskohteesta laaditaan lupavaiheessa energiaselvitys, jossa esitetään, miten energiatehokkuutta on korjausten yhteydessä mahdollista parantaa.

Energiatehokkuusvaatimukset korjaus- ja muutostyökohteissa:

  • Rakennuksen sisäpuolinen saneeraus tai rakennusosan ulkovaippaan kohdistuva korjaus:
    • korjausrakentamisen energiaselvityslomake täytettävä, lomake
    • normaali tasauslaskelma (RakMk D3), mikäli rakennuksen ulkovaipan lämmöneristystä parannetaan, tai taloteknisiä (LVI) järjestelmiä uusitaan
  • Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos:
    • korjausrakentamisen energiaselvityslomake täytettävä, lomake
    • normaali tasauslaskelma (RakMk D3)
    • energiaselvitys / E-lukulaskelma (RakMk D3 ja D5)
    • koko rakennuksesta energiatodistus (ei toimiteta rakennusvalvontaan), suositellaan tehtäväksi/päivitettäväksi esim. myyntiä varten

Milloin energiaselvityslomaketta ei korjaus- ja muutostyökohteissa tarvita? Esimerkiksi seuraavissa hankkeissa energiaselvityslomaketta ei tarvita, vaikka rakennusta koskisikin velvoite parantaa energiatehokkuutta:

  • rakennuksia siltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä
  • tuotantorakennukset, joissa tuotantoprosessi luovuttaa niin suuren määrän lämpöenergiaa, että halutun huonelämpötilan aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta
  • rakennuksia joiden pinta-ala on enintään 50 m²
  • muita kuin asuinkäyttöön tarkoitettuja maatalousrakennuksia, joissa energiankäyttö on vähäistä
  • kasvihuoneita, väestönsuojia tai muita rakennuksia, joiden käyttö alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti tämän asetuksen mukaisia energiatehokkuuden parantamisvaatimuksia noudatettaessa
  • loma-asuntoja, joihin ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää
  • määräajan paikallaan pystytettäviä siirtokelpoisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus ei siirron yhteydessä olennaisesti muutu
  • rakennuksia, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan
  • käyttötarkoituksen muutokset silloin kun muutosta koskevan osan lämmitetty nettoala on alle 50 m2 tai alle 10 % koko pinta-alasta
  • huoneistojen yhdistäminen ja jakaminen
  • huoneiston sisäiset muutokset: esim. märkätilasaneeraus, uuden märkätilan rakentaminen, keittiön siirto tai kantavien rakenteiden muutokset
  • ikkunamuutokset, joissa U-arvosta tulee 1,0 W/m2K tai pienempi
  • julkisivuiltaan suojellun rakennuksen ikkunoiden korjaaminen
  • parvekemuutokset
  • mainokset
  • energiatoimia ei tarvitse myöskään tehdä, jos ne tehtyjen selvitysten mukaan ‎eivät ole taloudellisesti tai teknisesti mahdollisia.

Energiatehokkuuden huomioiminen luvanvaraisessa korjausrakentamisessa

4c) Laajennuskohteen energiaselvitys

Rakennuksen energiatehokkuutta on yleensä parannettava ympäristöministeriön asetuksen 4/13 edellyttämällä tavalla. Energiatehokkuusvaatimukset laajennuskohteissa:

  • Rakennusvaipan sisäpuolinen laajennus:
    • kevennetty tasauslaskelma laajennuksen osalta (LTO:n vuosihyötysuhde ha=45% ja ilmanvuotoluku q50=2,0), jos ei rakenneta uusia uusia asuinhuoneita
    • normaali tasauslaskelma laajennuksen osalta (RakMk D3), jos rakennetaan uusia asuinhuoneita
    • energiaselvitys / E-lukulaskelma laajennuksen osalta (RakMk D3 ja D5), jos rakennetaan uusia asuntoja
    • koko rakennuksesta energiatodistus (ei toimiteta rakennusvalvontaan), suositellaan tehtäväksi/päivitettäväksi esim. myyntiä varten
  • Rakennusvaipan ulkopuolinen laajennus, lämmitettävän laajennusosan pinta-ala < 50 m2:
    • kevennetty tasauslaskelma laajennuksen osalta (LTO:n vuosihyötysuhde ha=45% ja ilmanvuotoluku q50=2,0), jos ei rakenneta uusia uusia asuinhuoneita
    • normaali tasauslaskelma laajennuksen osalta (RakMk D3), jos rakennetaan uusia asuinhuoneita
    • energiaselvitys / E-lukulaskelma laajennuksen osalta (RakMk D3 ja D5), jos rakennetaan uusia asuntoja
    • koko rakennuksesta energiatodistus (ei toimiteta rakennusvalvontaan), suositellaan tehtäväksi/päivitettäväksi esim. myyntiä varten
  • Rakennusvaipan ulkopuolinen laajennus, laajamittainen laajennus:
    • kevennetty tasauslaskelma ei mahdollinen
    • normaali tasauslaskelma laajennuksen osalta (RakMk D3)
    • energiaselvitys / E-lukulaskelma laajennuksen osalta (RakMk D3 ja D5)
    • koko rakennuksesta energiatodistus (ei toimiteta rakennusvalvontaan), suositellaan tehtäväksi/päivitettäväksi esim. myyntiä varten

Mikäli olemassa olevilla ilmanvaihtolaitteistoilla voidaan toteuttaa säädöksissä edellytetyt sisäilmasto-olosuhteet myös laajennuksen osalle, mutta järjestelmien ominaissähköteho ei täytä asetuksissa esitettyjä vaatimuksia, tulee vaatimustason ylittäminen kompensoida tekemällä muut toteutettavat toimenpiteet vaatimusten mukainen taso ylittäen.

Milloin energiaselvitystä ei laajennuskohteissa tarvita? Kun laajentaminen tapahtuu rakennuksen olemassa olevan vaipan sisäpuolelle, energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, mikäli:

  • kyseessä oleva rakennuksen osa on alun perin suunniteltu kyseiseen käyttötapaan soveltuvaksi (esim. lämmöneristävyyden ja sisäilmasto-olosuhteiden osalta) ja
  • kerrosalan lisäyksen lämmitetty nettoala on korkeintaan 50 m2 tai alle 10% koko rakennuksen lämmitetystä nettoalasta

5) Selvitys naapurien kuulemisesta, lomake

Viereiset ja vastapäätä olevat naapurit (myös tontin varanneet kuullaan)

  • puolisoiden ollessa kyseessä, molempia osapuoli tulee kuulla, jos omistus- tai hallintaoikeus molemmilla
  • naapureiden nimet ja yhteystiedot tulee pyytää rakennusvalvonnasta
  • hankkeen suunnitelmat tulee olla tallennettu Lupapisteeseen ennen naapurikuulemista

Vaihtoehtoisesti lausunnot hankkii viranomainen. Viranpuolesta tehdystä kuulemisesta laskutetaan rakennusvalvontataksan mukaisesti. Jos merkitset Lupapisteeseen naapurikuulemisen tehtäväksi kaupungin toimesta, huomioithan että rakennusvalvonta ei saa aiheesta ilmoitusta ennen kuin hakemus on jätetty.

Naapurikuulemisen voi tehdä myös sähköisesti Lupapisteen kautta, tällöin tulee olla tiedossa kuultavien naapureiden yhteistiedot sähköpostiosoitteineen.

Mikäli hakija kuulee naapurit itse paperilla, tulee kuulemislomakkeet skannata ja tallentaa Lupapisteeseen hankkeen liitteeksi (lomake)

6) Ennakkoluvat
Lainvoimaisuustodistuksella varustettu päätöspöytäkirja:

  • suunnittelutarveratkaisu
  • poikkeamispäätös
  • mikäli rakennushanke edellyttää uuden, pysyvän liittymän järjestämistä tai olemassa olevan liittymän käyttötarkoituksen muuttamista yleiselle tielle, vaaditaan liittymää varten tieviranomaisen lupa

7) Tontin rakennettavuusselvitys (perustamistapalausunto)
Selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista tai pohjatutkimus ja tarvittaessa terveellisyydestä ja korkeusasemasta sekä näiden mahdollisesti edellyttämistä toimenpiteistä (radon poistot, tontintäyttötyöt, pintakuivatussuunnitelma, mm.)

8) Vesijohto- ja viemärilausunto (liitoskohtalausunto)
Tilataan HS-Vedeltä. Jos kiinteistöllä tehdään sellaisia rakennus- tai muutostöitä jotka edellyttävät rakennuslupaa, kartoitetaan kiinteistön rakennusten jätevesiasiat (hulevesia ei saa johtaa jätevesiverkostoon) sekä velvoitetaan liittymään kunnalliseen jätevesiverkostoon, mikäli se on mahdollista.

Muissa kuin omakotitalokohteissa rakennusvalvonta pyytää lisäksi lausunnon HS-Vedeltä lupahakemuksen yhteydessä.

9) Jätevesijärjestelmän rakennussuunnitelmat haja-asutusalueella
Jätevesiviemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistön jätevedet käsitellään rakennuspaikalla. Lupahakemuksen liitteenä (3 sarjaa) tulee olla:

  • jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamistapaselostus (lomake) tai selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä
  • leikkauspiirustus imeytyskentästä ja maasuodattamosta
  • selvitys imeytyskentän maaperän laadusta (imeytyskyky)

Asemapiirroksessa on esitettävä puhtaan veden ja jätevesijärjestelmän osalta seuraavat tiedot:

  • suunniteltu jätevesi- ja puhdasvesijärjestelmän sijainti
  • rakennuspaikan ja ympäristön korkeuskäyrät metrin välein
  • jäteveden käsittelypaikan sijainti ja korkeusasema
  • käsiteltyjen jätevesien johtamis- / imeytyspaikan tai maasuodattamon etäisyydet rakennuksista, rantaviivasta, vesijohtoverkostosta ja vedenottamosta (myös naapureiden vedenottamosta) sekä naapurin rajasta.

Jätevesijärjestelmän rakentaminen vaatii aina toimenpidelupahakemuksen tai ilmoituksen jättämisen rakennusviranomaiselle, jonka liitteenä on oltava asianmukainen jätevesisuunnitelma.

Tarkempia tietoja jätevesijärjestelmälle asetetuista vaatimuksista saa Valkeakosken kaupungin ympäristöyksiköstä sekä täältä

Erinäisiä jätevesiasioihin liittyviä erikoistapauksia:

  • Asemakaava-alueella (jolloin olettamus on, että on olemassa liittymä viemäriverkostoon) olevien autosuojien lattiakaivoissa tulee aina olla öljynerotus huomioituna

  • Jos haja-asutusalueelle rakennettavaan autosuojaan tehdään lattiakaivo, lattiakaivon jätevedet on johdettava öljynerottimen kautta eteenpäin esim. umpisäiliöön (jos kiinteistöllä on käytössä) tai maastoon esim. ojaan.

  • Autosuojan lattiakaivon jätevesiä ei saa johtaa harmaavesisuodattimeen, maasuodattamoon, maahanimeyttämöön, pienpuhdistamoon yms. koska silloin niiden toiminta saattaa häiriintyä autosuojassa käytetyistä kemikaaleista ym.
  • Jos autosuojassa syntyy käsienpesualtaan ja WC:n jätevesiä, ne voi johtaa samaan jätevesijärjestelmään kuin muutkin kiinteistön vastaavat jätevedet. Jos on kyseessä jotain vaativampaa toimintaa, kuten korjaamoyrittäjät, autoilijat, urakoitsijat, niin syntyville jätevesille edellytetään öljyn- ja hiekanerotus ja sulkukaivo.
  • KHO:n päätökseen 4.6.2014 1830/1/3 perustuva linjaus kantovedellisistä pihasaunoista:
    • Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevaa pihasaunaa, jossa ei ole paineellista vesijohtoa eikä vesikalusteita, ei tarvitse liittää viemäriverkostoon, vaikka päätalolla liittymisvelvollisuus onkin. Saunasta ei kuitenkaan saa aiheutua vettymishaittaa naapurikiinteistöille. 
    • Haja-asutusalueella, viemäriverkoston ulkopuolellahan tämä kantovedellisten rakennusten vapautus on ollut jo olemassa jätevesiasetuksen alusta asti.

10) Suunnittelijaosapuolet
Rakennusluvassa tulee aina olla nimettynä vähintään pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija sekä heidän suostumus vastuutehtävään (kirjautuminen Lupapisteeseen). Erityissuunnittelijat (KVV/IV/RAK) kannattaa ilmoittaa/hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä, jolloin niitä ei tarvitse enää myöhemmin hyväksyttää. Kaikkien suunnittelijoiden tulee kirjautua Lupapisteessä hankkeelle, sekä tallentaa hakemuksen liitteeksi suunnittelijaliitteet (CV ja tutkintotodistus). Rakennustarkastaja arvio suunnittelijailmoituksen perusteella sille ilmoitetun suunnittelijan kelpoisuuden kyseiseen tehtävään.

Yhteystiedot

Akaan kaupunki

PL 34, 37801 Akaa
Puh. (03) 569 1120
akaan.kaupunki@akaa.fi