Akaan historiaa

Akaa on tuore tulokas kaupunkien joukossa, mutta pitäjänä ja kuntana sillä on pitkät perinteet. Akaan seudulla on ollut varhaista asutusta jo vuosituhansia ennen ajanlaskumme alkua.

Todisteena varhaisesta asutuksesta ovat Akaan alueella tehdyt kivikauden aikaiset esine- ja asuinpaikkalöydöt (Viiala) sekä rautakauden esinelöydöt (Toijala).

Mistä tulee nimi Akaa?


Akaa-nimityksen alkuperästä ei ole yksiselitteistä varmuutta. Historiankirjat tuntevat ainakin kaksi erilaista tulkintaa. H. Ojansuun mukaan kantamuoto on 'Akas' ja nimen johtuvan virolaisesta henkilönimestä Aga. (Suomalaista paikannimitutkimusta I, 1920). H. Pippingin taas pitää nimen alkuperänä muinaisgermaanista sanaa 'ahuaz', joka on lausuttu suunnilleen 'akats' ja merkitsee vettä. Pipping mukaan Akaa on alun perin merkinnyt sitä Vanajan lahtea, johon Lontilanjoki laskee. (Finlandska ortnam, 1918).

Kirkkopitäjästä kunnaksi


Akaan seurakunta itsenäistyi Sääksmäestä omaksi seurakunnakseen vuonna 1483. Tuona aikana Akaan voidaan katsoa olleen olemassa nimenomaan kirkkopitäjänä. Akaa ei kuitenkaan ollut hallintopitäjä, vaan kuului neljänneskuntana aina 1300-luvulta alkaen Saarioisten hallintopitäjään. Sen muut neljännekset olivat Tarttila, Jalantijärvi ja Airanne. Akaan neljännekseen kuuluivat Tarpia, Haihunkoski, Varrasniemi, Toivetula, Haudanniemi, Rättö, Pätsiniemi, Nahkiala, Toijala, Käyrälä, Lontila, Riisikkala, Kurisjärvi ja Taloila. Nimi Akaan hallinnolliselle alueelle saatiin Akaanjoesta ja Akaanjärvestä.

Alun perin Viiala ei muodostanut hallinnollisesti tai seurakunnallisesti alueellista kokonaisuutta, vaan vanhan Hämeen ja Satakunnan raja halkoi sen. Itäinen Hämeen puoli kuului Saarioisten hallintopitäjään ja läntinen Satakunnan puoli alun perin Pirkkalaan, josta Vesilahti ja Lempäälä myöhemmin itsenäistyivät omiksi hallintopitäjikseen. Viiala kuului Lempäälän hallintopitäjään. Seurakunnallisesti Viiala siirtyi Akaaseen 1600-luvun lopulla, mutta jatkoi hallinnollisesti edelleen osana Lempäälää.

Hallintopitäjien merkitys väheni vähitellen 1700-luvulla, jolloin niiden tehtävät siirrettiin muille viranomaisille. Vuonna 1828 senaatti poisti lopullisesti hallintokunnat tarpeettomina. Kunnallishallinto perustettiin Suomeen vuoden 1865 kunnallisasetuksella ja kuntajako toteutettiin seurakuntajaon pohjalta. Näin syntyi myös Akaan kunta. Viialan silloinen teollisuustaajama jakautui Akaan ja Lempäälän kesken.

Rautatie saapuu Akaaseen


Rautatien saapuminen Akaaseen vaikutti vahvasti kunnan ja sen teollisuuden kehittymiseen. Rautatiehankkeen aikana risteysaseman sijoittamisesta oli kilpailevat suunnitelmat Viialaan, Toijalaan ja Linnaisiin. Useiden vaiheiden jälkeen valinta päätyi Akaan kirkonkylään ja Toijalasta tuli kolmen rautatien risteysasema vuonna 1876. Rautatie tuli kuitenkin myös Viialaan, joka sai oman asemansa.

Akaan teollistuminen alkoi Viialasta, jonne perustettiin ensimmäinen tehdas Akkas Ångåg Ab (Akaan Höyrysaha) vuonna 1873. Vuosisadan vaiheessa teollisuuden kehittyminen keskittyi juuri Viialaan, jonne perustettiin muuan muassa lasitehdas ja tiilitehdas. Toijalassa oli aluksi lähinnä elintarviketahtaita, kunnes Toijalan tapettitehtaan perustaminen vuonna 1903 aloitti myös Toijalan teollisen kehittymisen monipuolistumisen.

Viiala itsenäistyi Akaasta omaksi kunnakseen 1932. Uuteen Viialan kuntaan tuli kyliä Akaasta, Lempäälästä ja Vesilahdelta. Oman seurakunnan Viiala oli saanut jo vuonna 1925. Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä tehtiin Toijalan kauppala. Muut vanhan Akaan kunnan alueet liitettiin Viialaan, Kylmäkoskeen ja Sääksmäkeen. Kaupunki Toijalasta tuli vuonna 1977.

Akaan yhdistymisen taustoja


Nykyisen Akaan kaupungin alueella on historian saatossa tapahtunut monia alueellisia, seurakunnallisia ja hallinnollisia itsenäistymisiä ja yhdistymisiä. Alueita on luovutettu ja jaettu uudelleen useita kertoja.

Yhdeksänkymmentäluvun alussa pohdittiin Toijalan ja Viialan kuntaliitosta. Tuolloin järjestetyssä kansanäänestyksessä hanke ei kuitenkaan saanut tarvittavaa kannatusta ja valtuustot päättivät vuoden 1992 alussa, että kunnat jatkavat itsenäisinä. Liitosasia tuli uudelleen ajankohtaiseksi vuonna 2003 kun Toijala ehdotti Etelä-Pirkanmaan kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Selvitykseen lähtivät mukaan Toijala, Viiala ja Valkeakoski, mutta Kylmäkoski ja Urjala päättivät jäädä sen ulkopuolelle. Kolmen kunnan liitokseen tähdännyt selvitys kuitenkin kariutui ja hankkeesta päätettiin luopua syksyllä 2004.

Yhdistymisneuvottelujen päätyttyä Toijala ja Viiala jatkoivat keskinäisten yhteistyömahdollisuuksien selvittelyä. Erinäisten vaiheiden jälkeen tuli kuitenkin selväksi, että pelkästään yhteistoimintaan panostamalla ei haluttuja taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia olisi mahdollista saavuttaa. Niinpä Toijala ja Viiala päättivät käynnistää jälleen kuntaliitosselvityksen syksyllä 2005. Tässä vaiheessa myös sekä Kylmäkoski että Urjala ilmoittivat kiinnostuksestaan selvitystä kohtaan. Urjala päätti kuitenkin lopulta jättäytyä selvityksen ulkopuolelle. Marraskuussa 2005 Kylmäkosken, Viialan ja Toijalan valtuustot alkoivat selvittää kuntajaon muutosta.

Selvityksen jälkeen oli päätöksenteon paikka. Kokouksissaan 15.3.2006 Toijalan ja Viialan valtuustot kannattivat Akaan kaupungin perustamista, mutta Kylmäkosken valtuusto äänesti itsenäisenä kuntana säilymisen puolesta. Kylmäkosken päätökseen oli osattu varautua ja niinpä Toijalalla ja Viialalla oli jatkosuunnitelma. Valtuustot olivatkin koolla jälleen 28.3.2006, jolloin päätettiin Toijalan kaupungin ja Viialan kunnan lakkauttamisesta sekä uuden Akaan kaupungin perustamisesta. Valtioneuvosto teki asiaa koskevan päätöksen 21.6.2006 ja Akaan kaupungin valtuusto kokoontui ensimmäistä kertaa 9.8.2006.



(Lähteet: Akaan historia I; Seppo Suvanto, Akaan historia II; Pekka Suvanto ja Vanhaa Viialaa; Esko Korkeamäki)

Yhteystiedot

Akaan kaupunki

PL 34, 37801 Akaa
Puh. (03) 569 1120
akaan.kaupunki@akaa.fi