Isyyden selvittäminen ja avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden vahvistaminen

Lapsi, jonka äiti ei ole avioliitossa lapsen syntyessä, saa avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen aseman. Myös avoliitossa syntynyt lapsi on avioliiton ulkopuolella syntynyt.

Isyyden tunnustaminen otetaan vastaan lapsen syntymän jälkeen. Isyyden tunnustamisen jälkeen on lapsella samat oikeudet isäänsä nähden kuin aviolapsella, lapsella on muun muassa oikeus saada elatusta isältään ja saada perintöoikeus isäänsä ja tämän puoleiseen sukuun.

Lastenvalvoja selvittää isyyden ja vastaanottaa tunnustamisen. Hän saa tiedon lapsen syntymästä rekisteriviranomaisilta. Lastenvalvoja ottaa tällöin yhteyttä lapsen äitiin. Tunnustamisen vahvistaa käräjäoikeus.

Isyyden tunnustamisen yhteydessä lapsen vanhemmat voivat sopia kirjallisesti lapsen yhteishuoltajuudesta. Jos sopimusta ei tehdä, on äiti yksin lapsen huoltaja.

Isyysasiassa voidaan suorittaa veritutkimus isyyden selvittämiseksi. Lähetteen veritutkimuksiin saa lastenvalvojalta. Lapsen äiti voi myös vastustaa isyyden selvittämistä. Tällöin äiti allekirjoittaa lomakkeen, jossa hän ilmoittaa vastustavansa lapsen isän selvittämistä.

Lapsen huolto- ja tapaamissopimus

Avioliitossa molemmat puolisot vastaavat yhdessä lapsen huollosta ja kasvatuksesta. Mikäli perheen tilanne muuttuu avio-/avoerotilanteen johdosta, voivat vanhemmat sopia kirjallisesti lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvistä seikoista. Lapsen huolto käsittää hoidon, huolenpidon ja kasvatuksen. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen terveydenhoidosta, sukunimestä, asuinpaikasta, koulutuksesta, passin hankinnasta ja alle 15-vuotiaan lapsen uskonnosta.

Kun vanhemmat eivät asu yhdessä, pitää lapsen asumisesta jommankumman vanhempansa luona sopia. Lapsi ei voi asua kahdessa paikassa, vaan hänellä pitää olla selkeästi yksi koti.

Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta on ehdottoman tärkeää, että lapsella säilyy yhteys molempiin vanhempiin. Hyvä suhde äitiin ja isään antaa pohjan lapsen myöhemmille ihmissuhteille. Lapsen edun mukaista on siis sopia, kuinka lapsi tapaa erillään asuvaa vanhempaansa. Sopimuksen mukaisia tapaamisia ei saa estää ilman erityisen perusteltua syytä.

Sopimus laaditaan ja vahvistetaan sosiaalityöntekijän toimesta. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen em. asioista, siirtyy ratkaisu käräjäoikeudelle.

Elatusapu

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen molemmilta vanhemmiltaan heidän kykyjensä mukaisesti 18-vuotiaaksi saakka. Elatusvastuu voi jatkua myös 18 ikävuoden jälkeen, jos lapsen koulunkäynti on kesken. Tavallisesti elatusvelvollinen maksaa lapselle koulutustukea koulunkäynnin kustannuksiin.

Elatusmaksun tulisi olla maksukyvyn mukainen. Elatusmaksua määriteltäessä tulee ottaa huomioon kummankin vanhemman taloudellinen tilanne. Elatusmaksuista on mahdollista sopia kunnan lastenvalvojan luona. Toinen tapa on hakea elatusavusta oikeuden päätös.