ilmakuva Viialasta

Koulun perustaminen

Sahan koulu

Viialaan saatiin ensimmäinen koulu työväestön ponnistuksin. Akaan höyrysahan ja saman yhtiön lasitehtaan työväki ei voinut Toijalaan saakka panna opintielle, ja oman koulun saaminen Viialan kylään oli väestön hartaana toiveena. Akaan Höyrysaha Oy pyysi kunnalta 1000 mk rakennusapua luvaten rakentaa koulun yhtiön maalle, hankkia koulukaluston sekä palkata opettajan. Ympäristön lapsille luvattiin samat opin mahdollisuudet kuin sahan työväestönkin lapsille.

Kunnankokouksessa 1885 käsiteltiin tätä asiaa, mutta kokous ei ollut lainkaan myönteinen hankkeella. Katsottiin, että kunnassa on jo kansakoulu, ja koska Viialalaisetkin saavat siihen laittaa lapsensa, ei toista ole syytä ryhtyä rakentamaan. 'Joka haluaa koulua paikkakunnalleen, kustantakoon sen myös itse; kuntaa älköön sellaisella rasitettako'.

Kunnan suhtautuminen ei kuitenkaan lannistanut, vaan työväki päätti omin voimin kohottaa koulun. He pyysivät sahayhtiötä perustamaan sen ja lupasivat puolestaan jokaisessa palkanmaksutilaisuudessa luovuttaa 2,5% palkastaan koulukustannuksiin. Yhtiö ryhtyi hankkeeseen ja päätti, että koulu perustetaan heti ylemmäksi kansakouluksi ja sille haetaan valtionapua naisopettajan palkkaamiseksi. Kesällä 1885 koulutalo rakennettiin joen rannalle entisen palaneen sahan perustuksille. Saha järjesti rakennustarpeet ja pystytyksen suorittivat tehtaan työläiset talkootoimin. Lokakuussa voitiin jo aloittaa koulutyö tässä luokkahuoneen ja opettajan asunnon käsittävässä rakennuksessa.

Sahan koulun perustaminen Viialaan ja sen toiminnan alkuun saattaminen on osoitus sekä Akaan höyrysahan johdon, että sen työväestön kaikkea tunnustusta ja kunnioitusta ansaitsevasta erittäin suuresta ja uhrautuvasta sivistysharrastauksesta, joka on ollut hyvänä ja kannustavana esimerkkinä myöhemmille Viialalaissukupolville.

Rasin koulu 1923

Rasin Koulu

Kun v. 1898 annettiin piiriasetus, jossa määrättiin pitäjät jaettavaksi koulupiireihin siten, että kaikilla lapsilla oli koulunkäyntimahdollisuus, velvoitti se Akaan kunnan myöskin perustamaan kansakoulun Viialaan. Tällöin kunta ehdotti sahayhtiölle, että sahan koulua laajennettaisiin niin, että se voisi ottaa oppilaiksi kaikki Viialan kouluikäiset lapset. Tähän ei yhtiö suostunut. Muistettiin vielä hyvin kunnan kielteinen suhtautuminen viialalaisten toistakymmentä vuotta aikaisemmin tekemään koulun perustamista koskevaan esitykseen.

Kunta ratkaisi asian niin, että se osti Vähä-Rasin tilan 16 500 mk ja kunnosti sen päärakennuksen väliaikaiseksi koulutaloksi.
Pirtistä saatiin välttävä luokkahuone ja muista huonetiloista opettajan asunto. Syyskuun 25 päivänä 1899 voitiin tässä koulurakennuksessa aloittaa opetustyö. Kouluun ilmoittautui 64 uutta oppilasta, mutta tilaa oli kuitenkin vain viidellekymmenelle. Koulunkäynnissä jouduttiin ottamaan käyttöön vuorottelukoulu.

Rasin koulu 1970

Vuonna 1903 kunnostettiin pihalla oleva vanha rakennus käsityöpajaksi, mutta kauan aikaa sekään ei voinut pysyä välttävässä kunnossa. Juuri käsityötilojen heikkouden takia johtokunta ehdotti kunnankokoukselle uudisrakentamista, jota varten asetettiin vuonna 1907 toimikunta. Seuraavana vuonna pohdittiin rakentamista useissa yhteyksissä ja tilattiin piirustuksetkin, mutta vieläkään rakentamisesta ei tullut päätöstä. Vihdoin tarkastajan kiirehtiessä johtokunnan ehdotus 3-opettajaiseksi koulutaloksi hyväksyttiin.

Nykyisen Rasin puukoulun rakennustyö aloitettiin 10.4.1912 ja saman vuoden syyslukukausi voitiinkin aloittaa uudessa koulutalossa, jonka vihkiminen tapahtui joulukuun 12. päivänä 1912.

Vuonna 1916 perustettiin toimikunta koulukeittolatoimintaa suunnittelemaan, ja vuonna 1919 voitiin aloittaa ruuan antaminen muutamiksi vuosiksi. 1919-1922 miltei kaikki oppilaat saivat lämpimän ruoan. Vuonna 1930 voitiin järjestää säännöllinen ruokailu, kun uuden koulurakennuksen yhteyteen saatiin tilat sitä varten.

Alakoulu Viialassa sijoitettiin aluksi rukoushuoneelle. Oman rakennuksen hankkiminen oli usein valtuuston käsiteltävänä, mutta vasta 21.12.1928 siitä tehtiin päätös. Juuri ennen Viialan eroamista omaksi kunnaksi akaalaiset ikään kuin hyvittivät muinaiset kitsautensa kohottamalla Johan Malmbergin piirustusten mukaan 2-kerroksisen tiilitalon. Luokkatilojen lisäksi siihen tuli opettaja-asunnot, koulukeittola ruokailuosastoineen, veistosali, kirjastohuone piirikirjastoa varten sekä vahtimestarin asunto. Rakennuskustannukset olivat yli puoli senaikaista miljoonaa.

Koulu valmistui vuoden 1929 lopulla ja vihkimisjuhla pidettiin 30.1.1930.