Viimeisen illan tunnelmia.

Toukokuun viimeisenä päivänä kauan odotettu, viikon kestävä Pariisin matkamme toteutui. Mukana oli Toijalan lukion ykkös- ja kakkosluokkalaisia, kaikki tietenkin ranskan kielen opiskelijoita, sekä muutama vanhempi ja ranskan opettajamme Paula Tossavainen. Olimme jo puolentoista vuoden ajan keränneet rahaa WC-paperin myynnillä, koulussa pidetyillä myyjäisillä sekä säästämällä. Näin tuli kaikkien matkat maksettua ja meille jäi hieman ylimääräistä käyttörahaakin. Olimme valmistautuneet matkaamme myös perehtymällä tärkeimpiin nähtävyyksiin etukäteen.

Maanantaiaamuna 31.5. tapasimme ryhmän kanssa Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta yhteinen matkanteko sitten alkoi. Hieman ennen puoltapäivää saavuimme Pariisiin Charles De Gaullen lentokentälle. Varsinainen seikkailu alkoi, kun lentokentältä jatkoimme matkaa valtavien matkalaukkujemme kanssa ensin junalla ja metrolla ja sitten kävellen hotellille päin. Kaikilla oli hiki ja vettä satoi ja karttaakin täytyi välillä pysähtyä lukemaan. Kuitenkin siitä selvittiin kunnialla. Hotellimme sijaitsi aivan Montmartren kukkulan juurella. Kukkulalle oli pitkä kiipeäminen, mutta ylhäällä pääsimme tutustumaan upeaan Sacre Coeurin kirkkoon ja lisäksi kukkulalta näkyi lähes koko Pariisi.

Viikon aikana ehdimme nähdä kaikki kuuluisimmat nähtävyydet, ja lähes poikkeuksetta kaikkiin liittyi myös valtava määrä rappujen kiipeämistä. Heti ensimmäisenä päivänä kävimme katsomassa Riemukaarta, joka oli todella upea ja suurempi kuin miltä se kuvissa näyttää. Toinen hyvä näköalapaikka oli Notre Damen katedraali, tosin siellä oli sisätiloissa paljon hienommat näkymät kuin parvekkeelta, jonne kaikki meistä eivät edes jaksaneet kiivetä. Kaikista tunnetuin ja korkein nähtävyyksistä oli tietenkin Eiffel-torni, joka on noin 320 metriä korkea. Sieltä näkyi todella kauas!

Yhden päivän vietimme valtavassa Versailles’ssa, Aurinkokuninkaan palatsissa. Linna itsessään oli jo aivan mahdottoman suuri, mutta sen puutarha oli useiden hehtaarien kokoinen; siellä riitti kävelemistä. Yhdessä päivässä emme nähneet läheskään kaikkea, mitä Versailles’sta voi nähdä, mutta paljon kuitenkin. Toinen valtavan suuri vierailukohteemme oli Louvren museo, jonne useat meistä eksyivätkin joksikin aikaa. Eräs ranskalainen opas kertoi, että jos jokaista Louvressa olevaa teosta katsoisi kolme sekuntia, aikaa siihen menisi kolme kuukautta ja yhdeksän päivää. Myöskään siellä emme nähneet kaikkea mahdollista, mutta varmasti kaikki näkivät sen kaikista kuuluisimman, eli Mona Lisan.

Lisäksi vierailimme katakombeilla, käytävillä jotka sijaitsivat metroverkoston alla ja joissa oli noin 5-6 miljoonan pariisilaisen luut pääkalloista alkaen. Paikka oli aika karmiva, mutta myös todella mielenkiintoinen. Maanalaisia käytäviä oli neljän korttelin verran, joten käveltävää riitti. Vierailimme myös Pompidou-keskuksessa, joka on Pariisin modernin taiteen museo, Père Lachaisen hautausmaalla, jonne mm. Edith Piaf ja Jim Morrison on haudattu, Uudella riemukaarella sekä Villetten tiedekeskuksessa. Yksi hienoimpia kokemuksia oli kuitenkin seilata illalla Seine-jokea pitkin Bateau Mouchella (jokilaivalla), josta esimerkiksi Eiffel-torni näytti aivan kultaiselta.

Lukuisista nähtävyyksistä huolimatta meillä oli myös vapaa-aikaa. Suurin osa ajasta, ainakin tyttöjen osalta, tuli käytettyä Champs-Elyséellä ostosten parissa. Siellä oli kaikenlaisia kauppoja aivan loputtomasti, emmekä mitenkään ehtineet koluamaan kaikkea, vaikka ahkerasti yritimme. Sää oli koko matkan ajan kohtalaisen hyvä, vain loppuviikosta alkoi tulla hieman liian kuuma. Ja tietysti kun Pariisissa oltiin, harjaannuimme myös kaikki ranskan kielen taidoissa. Loppuviikosta ruoan tilaaminen ravintoloissa sujui jo lähes ilman opettajan apua ja s’il vous plaît ja merci tulivat aivan automaattisesti. Matka oli muiltakin osin erittäin onnistunut ja monet vannoivatkin palaavansa tuohon kiehtovaan kaupunkiin.