Heidi, Paula ja Suvi Breite StraBella

Niina Uolamo, Riikka Mäkinen, Paula Vilpas, Heidi Vilpas, Nina Hänninen ja Suvi Jokinen, taustalla Heinzelmännchenbrunnen

Niina, Heidi, Suvi, Paula ja opettaja

Tyytyväiset kotiinpalaajat Riikka ja Niina lentokoneessa.

Toijalan yhteiskoulun lukion matkailukurssilaiset Kölnissä,
Saksassa 5. – 10.10.2006

Tämänvuotiselle lukion matkailukurssille osallistui kuusi oppilasta, joista viisi abiturienttia ja yksi toiselta vuosikurssilta. Oppaana matkalla oli saksan opettaja Raija Lehto. Matkan ajankohta oli heti syksyn ylioppilaskirjoitusten päätyttyä, joten oppilaat saivat mukavan lepotauon kirjoitusten jälkeen. Lensimme Pirkkalasta Frankfurt Hahniin ja sieltä matkustimme linja-autolla Kölniin.

Yövyimme Kölnissä Jugendherberge Köln-Riehl-nimisessä retkeilymajassa. Tämä retkeilymaja oli muutama vuosi sitten remontoitu ja mm. joka huoneessa oli oma kylpyhuone ja vessa, joten varustetaso on ihan samanlainen kuin hotelleissa. Retkeilymajat ovat vielä toistaiseksi hinnoiltaan edullisempia kuin hotellit, joten ne sopivat parhaiten nuorison kukkarolle.

Vierailimme matkan aikana mm. Kölnin tuomiokirkossa (der Kölner Dom), joka teki meihin unohtumattoman vaikutuksen. Tuomiokirkko on äänestetty tänä vuonna Saksassa kaikkein suosituimmaksi nähtävyydeksi ja siellä vierailee vuosittain satoja tuhansia ihmisiä. Goottilaista tyylisuuntaa edustavan kirkon rakentaminen käynnistyi jo vuonna 1248, mutta se valmistui vasta 600 vuotta myöhemmin, vuonna 1880. Siinä on kaksi 157 metrin korkuista tornia ja kirkko ehtikin olla valmistuttuaan kymmenen vuotta maailman korkein rakennus. Nykyisin Kölnin tuomiokirkko kuuluu Unesco:n maailmanperintöluetteloon, johon se valittiin v. 1996. Maailmanperintöluettelon tarkoituksena on suojella maailman tärkeää ja uhanalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä.

Kiipesimme tuomiokirkon torniin spiraalin muotoisia rappusia aina 98 metrin korkeuteen asti, jossa sijaitsee kirkon näköalatasanne. Sama reitti oli vielä tultava takaisinkin kapeita kierreportaita. Tämä urheilusuoritus tuntui jaloissa vielä monen päivän päästä. Vaivannäkö kuitenkin kannatti, sillä maisemat olivat huikeat niin korkealta nähtynä.

Vesipuisto Aqualandiassa (das Aqualand) rentouduimme monissa eri altaissa ja nautimme samalla valoshowsta ja musiikista. Oppilaitten mielestä oli mahtava elämys kokea ”diskomeininki” kylpylässä.

Köln on kuuluisa monista museoistaan. Yksi tärkeimmistä museoista on Römisch-Germanisches Museum, jonka tärkein nähtävyys on Dionysos-mosaiikki, joka on peräisin n. vuodelta 220 jKr. Se on täsmälleen sillä paikalla, mistä se on löydettykin. Museo on rakennettu sen ympärille.

Kölnin monien museoiden joukosta erottuu mielenkiintoisena yllätyksenä suklaamuseo (das Schokoladenmuseum) , jossa tutustuimme suklaan historiaan, kaakaon alkuperään ja viljelyyn sekä tuotantoon. Museon vetonaula on suklaantuotanto-osasto, missä vierailija pääsee tutustumaan suklaan valmistuksen eri vaiheisiin. Siellä pääsee seuraamaan mm. erilaisten suklaahahmojen valmistumista. Saimme myös maistiaisia siellä. Matkustimme suklaamuseoon pienellä kaupunkijunalla (die Bimmelbahn) ja matkan varrella näimme useita kuuluisia nähtävyyksiä. Palasimme suklaamuseosta kävellen vanhan kaupungin läpi. Matkalla pysähdyimme ihailemaan raatihuonetta, jonka rappusilla seisoi hääpari juhlavieraineen.

Illalla osa tytöistä kävi tutustumassa paikalliseen iltaelämään diskossa. Opettaja vaan oli niin armoton että patisti heidät palaamaan majapaikkaan juuri kun meno olisi ollut parhaimmillaan.

Viikonloppuna teimme myös retken Kölnin ulkopuolella sijaitsevaan pikkukaupunkiin Brühliin, missä vierailimme Augustusburg-nimisessä barokkilinnassa (das Barockschloss). Loistoa ja prameutta ei puuttunut ja olimme aivan mykistyneitä. Tytöt etsivät linnasta prinssejä mutta joutuivat tyytymään pinsseihin, joita myytiin linnan ala-aulassa.

Viimeisenä päivänä oli ohjelma vapaa ja opettaja taisi olla ainoa, joka kiersi paikallisia kirkkoja ja muita nähtävyyksiä. Oppilaat ostivat tuliaisia kotiin ja itselleen täydennystä vaatekaappiin Kölnin tärkeimmän ostoskadun Breite StraBen ja sen sivukatujen monista liikkeistä. Iltapäivällä kävimme vielä Media-parkissa (der Medienpark), joka on kahden hehtaarin suuruinen alue valtavine rakennuksiin. Mediaparkin korkein rakennus on 30-kerroksinen toimistorakennus, jonka ylimmässä kerroksessa on näköalaravintola. Sinne emme sentään kiivenneet. Viimeisen päivän kunniaksi nautimme valtavat jäätelöannokset Mediaparkin Cinema-keskuksessa.

Tiistaiaamuna alkoi kotimatka kello 9.15 ja olimme Toijalassa n. klo 18.00. Matka oli oikein onnistunut mutta palasimme jo kaikki mielellämme kotiin ja kouluun.

Teksti ja kuvat: Raija Lehto