Akaan kaupungin jätehuoltomääräykset

Ymja 18.3.2009 § 24
Annettu jätelain 17 §:n nojalla.

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

2 § Määritelmät

• aluekeräysastialla aluekeräysjärjestelmän piiriin kuuluvaa kiinteistökohtaista jäteastiaa;
  
  
• aluekeräysjärjestelmällä jätteenkuljetusjärjestelmää, johon liitetään sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen liittymätön kiinteistö. Aluekeräys-järjestelmässä kiinteistöllä on ensisijaisesti kiinteistökohtainen keräysastia. Tapauskohtaisesti kiinteistö voi viedä jätteensä Akaan jäteasemalle tai kiinteistöjen yhteiseen aluekeräysastiaan.
  
  
• biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä;
  
  
• elintarvikejätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruoan tähteitä samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä;
  
  
• energiajätteellä erikseen kerättyä energiantuotannossa hyödyntämiskelpoista jätettä, joka ei ole materiaalina hyödynnettävissä ja joka ei sisällä PVC:tä tai muita haitallisia aineita;
  
  
• erityisjätteellä jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta jotka eivät ole ongelmajätteitä (esim. asbesti, pistävät ja viiltävät jätteet, kuivakäymäläjätteet).
  
  
• haja-asutusalueella muita kuin taajama-alueita sekä ranta-asemakaava-alueita;
  
  
• hyötyjätepisteellä paikkaa, johon on sijoitettu yhteiseen käyttöön tarkoitettuja keräysvälineitä eri hyödyntämiskelpoisia jätelaatuja varten;
  
  
• hyötyjätteellä sellaista osaa jätteestä, jota voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja jolle on olemassa vastaanottaja;
  
  
• julkisella toiminnalla seuraavia valtion, kuntien ja seurakuntien sekä julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoimintoja: terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut, hallinto ja maanpuolustus, koulutus, ympäristönhuolto, virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä muu vastaava julkinen toiminta;
  
  
• jätehuollolla jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja käsittelyä sekä näiden toimintojen tarkkailua ja käsittelypaikan jälkihoitoa;
  
  
• jätehuoltoa järjestävällä viranomaisella kuntaa tai kunnan toimielintä, jolle tehtävä on johtosäännöllä määrätty;
  
  
• jätehuoltoa valvovalla viranomaisella: kunnan ympäristönsuojeluviranomaista;
  
  
• jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä;
  
  
• jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai toiminnan järjestäjää taikka muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallinnassa jäte on;
  
  
• jätteen tuottajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka toiminnassa syntyy jätettä;
  
  
• keräyskartongilla materiaalihyötykäyttöön soveltuvaa pahvia, paperi- ja kartonkipakkauksia sekä nestekartonkipakkauksia;
  
  
• keräyslasilla käytöstä poistettuja tyhjiä värittömiä ja värillisiä lasipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua lasia, joka täyttää hyötykäytön asettamat laatuvaatimukset;
  
  
• keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallijätettä, joka täyttää hyötykäytön asettamat laatuvaatimukset;
  
  
• keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista pahvia, ruskeaa kartonkia ja voimapaperia, joka täyttää hyötykäytön asettamat laatuvaatimukset;
  
  
• keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista paperia, joka täyttää hyötykäytön asettamat laatuvaatimukset;
  
  
• kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa taikka kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa;
  
  
• kimppa-astialla useamman kuin yhden talouden käyttämää yhteistä jäteastiaa sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa;
  
  
• kompostoinnilla biojätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa;
  
  
• lietteellä sako- ja umpikaivolietteitä, hiekan ja rasvanerotuskaivon lietteitä, puhdistamolietteitä ja muita käsittelyn kannalta vastaavia juoksevassa muodossa olevia jätteitä;
  
  
• ongelmajätteellä jätettä, joka myrkyllisyytensä, kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Ongelmajätteitä ovat mm. maali- ja liuotinaineet, raskasmetalliparistot, akut, elohopealamput ja loisteputket, öljyjätteet ja lääkkeet. Ongelmajätteistä koskevia määräyksiä sovelletaan myös koneisiin ja laitteisiin, jotka sisältävät ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita esim. romuajoneuvot ja sähkö ja elektroniikkaromu.
  
  
• puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä;
  
  
• rakennus- ja purkujätteellä uudis- tai korjausrakentamisessa, purkamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa syntyviä käytöstä poistettuja rakennusmateriaaleja sekä käyttämättä jääneitä aineksia, jotka eivät sisällä terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita;
  
  
• sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jota ei näiden määräysten mukaan kerätä lajikohtaisesti erikseen;
  
  
• sopimusperusteisella jätteenkuljetuksella jätteenkuljetusjärjestelmää, jossa jätteen haltija sopii jätehuoltomääräysten mukaisesta säännöllisestä tyhjennyksestä jätteenkuljetusyrittäjän kanssa. Jätteenkuljetusyrittäjän tulee olla hyväksytty alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon ammattimaiseksi jätteen kerääjäksi;
  
  
• sähkö- ja elektroniikkaromulla käytöstä poistettavia elektronisia laitteita ja koneita;
  
  
• taajama-alueella: asemakaava-aluetta ja muuta taajaan rakennettua aluetta;
  
  
• tuottajavastuulla tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä;
  
  
• yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa julkisessa toiminnassa tai asuinkiinteistössä sijaitsevassa liiketilassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä;
  
  
• ylijäämämaalla rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä puhtaita maa-aineksia, jotka eivät sisällä kantoja ja muita jätteitä;

II JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

3 § Kompostointi

Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava siten, etteivät haittaeläimet pääse kompostiin ja ettei siitä aiheudu hajua tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa 15 m lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta 3 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa ilman naapurin suostumusta vahvistetussa kaavassa tai hyväksytyissä rakennuslupakuvissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan.

Vierekkäiset kiinteistöt/lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samaa lämpöeristettyä kompostoria.

Elintarvikejätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen sopivassa, lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä, joka on suojattu haittaeläimiltä. Haja-asutusalueella vain kesäaikana tapahtuva elintarvikejätteen kompostointi voi tapahtua eristämättömässä, haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa.

Haravointi- ja puutarhajätettä voi kompostoida kiinteistöllä myös lämpöeristämättö-mässä kompostorissa, kehikossa tai kasassa.

Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät maadu tai haittaavat kompostointia tai valmiin tuotteen käyttöä. Elintarvikejätteitä sisältävän biojätteen kompostoinnissa on käytettävä riittävästi seosainetta, kuten purua, turvetta ja kuoriketta. Komposti muuttuu lopputuotteeksi (ruokamullaksi) sen jälkeen, kun siitä ei voida havaita yksittäisiä biojätteitä.

Tämä määräys ei koske kompostointia, johon on saatu ympäristönsuojelulain mukainen lupa.

Lannan ja lietteiden yms. ammattimaiseen ja laitosmaiseen kompostointiin on haettava ympäristölupa.

4 § Käymäläjätteen, jätevesijärjestelmän lietteen ja jätevesijärjestelmän umpikaivon jätteen käsittely kiinteistöllä

Kuivakäymäläjätteen kompostointi haja-asutusalueella on sallittua omalla kiinteistöllä. Maatiloilla kuivakäymäläjätteen käsittely voi tapahtua asianmukaisesti karjanlannan mukana. Taajama-alueella kuivakäymäläjätettä saa kompostoida vain asianmukaisessa lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä.

Käymäläjätteen kompostoinnissa on käytettävä riittävästi runkoainetta ja kuiviketta siten, ettei nestepäästöjä synny. Kompostoinnin aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jätevesijärjestelmän käsittelemättömän lietteen ja jätevesijärjestelmän umpisäiliön jätteen kompostointi ja muu hyötykäyttö on kielletty, jollei niitä käsitellä kiinteistöllä ympäristöluvan mukaisesti.

5 § Jätteiden poltto

Kiinteistön lämmityksen yhteydessä saa polttaa muun kiinteän polttoaineen joukossa ainoastaan käsittelemätöntä puujätettä sekä vähäisiä määriä puhdasta ja kuivaa paperia, pahvia ja kartonkia.

Haja-asutusalueella saa omalla kiinteistöllä polttaa avopolttona vähäisiä määriä puutarhajätettä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten risuja, oksia, olkia ja hakkuutähteitä sekä paine- ja pintakäsittelemätöntä puujätettä.

Lisäksi avopolton osalta on noudatettava mitä siitä on pelastuslaissa (468/2003) erikseen säädetty. Jätteiden poltosta ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Poltosta tulee sopia naapureiden kanssa ennen sen aloittamista.

Muiden jätteiden poltto ja avopoltto on kielletty. Tämä määräys ei koske polttoa, johon on saatu ympäristölupa.

6 § Maahan hautaaminen

Maahan saa haudata ainoastaan vähäisiä määriä puutarhajätteitä ja yksittäisiä kuolleita lemmikkieläimiä. Jätteiden hautaamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle ja terveydelle. Kuolleiden eläinten hautaamisesta ja eläinjätteen käsittelystä on säädetty erikseen ja siitä antaa tarkempia ohjeita eläinlääkäri.

7 § Muu jätteiden käsittely

Jätevedenpuhdistamon toimintaa ja viemäriverkostoa haittaavien jätteiden laskeminen viemäriin on kielletty.

Puhtaat ylijäämämaat, joita ei voida käyttää hyödyksi ottamisalueella, on kuljetettava ylijäämämaiden kaatopaikalle tai hyödynnettäväksi hyväksytyn suunnitelman mukaiseen muuhun käyttöön. Pilaantuneet maamassat on toimitettava ja käsiteltävä tapauskohtaisesti annettavien erillisten ohjeiden mukaan.

Kotitalous saa hyödyntää toiminnassaan syntyvää kiviainespohjaista jätettä, maa-ainesjätettä ja maanrakennusjätettä rakentamisessa ja kulkuyhteyksien parantamisessa silloin, kun niillä voidaan korvata maa-aineksen käyttöä.

8 § Yritystoiminnan jätteiden hyötykäyttö

Yrityksen omassa toiminnassa syntyvää jätettä saa käsitellä ja hyötykäyttää edellä 3-7 § mainituilla tavoilla silloin, kun hyödynnettävän jätteen laatu ja määrä vastaa kotitaloudessa syntyvän jätteen määrää ja laatua. Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa.

III JÄTTEIDEN KERÄYS

9 § Jätteen keräyksen järjestäminen

Koko Akaan kaupunki kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteenkeräysjärjestelmä on sopimusperusteinen. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan asumisessa syntyneet jätteet sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavat julkisessa toiminnassa ja asuinkiinteistössä sijaitsevassa liikehuoneistossa syntyvät jätteet, jotka eivät ole ongelmajätettä. Kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen kuulumattoman kiinteistön jätteen haltijan on toimitettava jätteensä asianmukaisesti lajiteltuna aluekeräysjärjestelmään.

Kaupan ja muun yksityisen elinkeinotoiminnan jätehuoltopalvelujen hankkiminen on toiminnanharjoittajan vastuulla ja tapahtuu sopimusperusteisesti.

Yhdyskuntajätteen keräämistä ja kuljettamista harjoittavat alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon yhdyskuntajätteen kerääjiksi hyväksytyt kuljettajat.

10 § Jätteiden lajittelu

Jätteen tuottajan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet voidaan pitää erillään muista jätteistä ja toimittaa hyödynnettäväksi ja erilliskäsittelyyn näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

11 § Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen

Jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteen haltijan on toimitettava jätteet kiinteistön omaan jätteenkeräysastiaan, naapureiden yhteiseen jäteastiaan (kimppa-astia) tai Akaan jäteasemalle.

Edellinen ei kuitenkaan koske jätteitä, jotka jätteen haltija jätelain, sen nojalla annettujen säädösten ja näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti hyödyntää tai käsittelee itse.

12 § Jätteiden keräys

Kiinteistöllä tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja -tilojen tulee täyttää näissä jätehuoltomääräyksissä esitetyt tekniset perusvaatimukset. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja tilojen tulee olla jätteiden säilyttämiseen, kuormaukseen ja kuljetukseen sopivia eikä niistä saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

13 § Yhden kiinteistön käytössä oleva jätteenkeräysväline

Yhden kiinteistön käytössä olevan jätteenkeräysvälineen tulee pääsääntöisesti sijaita kyseisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Mikäli huonot kulkuyhteydet tai muut perustellut syyt edellyttävät, voidaan yhden kiinteistön jätteenkeräysväline sijoittaa muualle kuin kiinteistön välittömään läheisyyteen.

14 § Kiinteistöjen yhteiset jäteastiat (kimppa-astia)

Vierekkäiset kiinteistöt/naapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samoja keräysvälineitä (jäljempänä kimppa-astia).

Järjestettyyn jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvalla kimppa-astialla pitää olla yhteyshenkilö. Yhteyshenkilön tulee jätteenkuljetussopimusta tehtäessä toimittaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:öön omien yhteystietojensa lisäksi seuraavat tiedot kimppa-astiassa mukana olevista kiinteistöistä: yhteisen jäteastian/jäteastioiden sijainti, jokaisen kimppa-astiassa mukana olevan kiinteistön osoite ja kiinteistön haltijan/omistajan nimi ja yhteystiedot sekä asuntotyyppi (vakituinen asunto/loma-asunto). Vähintään viiden asunnon kimppa-astian osalta em. tiedot tulee ilmoittaa vuosittain, viimeistään 28.2. mennessä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle. Pienempien yhteenliittymien osalta em. ilmoitus tulee tehdä siinä tapauksessa, että vuoden aikana on tiedoissa tapahtunut muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.

Samaa jäteastiaa käyttävä vakituinen tai vapaa-ajan asunto saa sijaita kulkutietä korkeintaan kilometrin päässä yhteisestä jäteastiasta. Saman yksityisen tien varrella olevat kiinteistöt voivat aina käyttää kimppa-astiaa etäisyydestä huolimatta. Myös vapaa-ajan asunnot, joilla on venepaikka sellaisessa venesatamassa, johon on sijoitettu kimppa astia, voivat etäisyydestä huolimatta käyttää kyseistä jäteastiaa.

15 § Aluekeräysjärjestelmä

Järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuuluva kiinteistö, joka ei ole liittynyt alueella järjestettyyn sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen, ohjataan automaattisesti toimittamaan jätteensä aluekeräysjärjestelmään.

Aluekeräysjärjestelmään kuuluvan kiinteistön on toimitettava jätteensä kiinteistöllä sijaitsevaan aluekeräysastiaan. Tapauskohtaisesti on myös mahdollisuus toimittaa jätteet Akaan jäteasemalle tai kiinteistöjen yhteiseen aluekeräysastiaan.

Aluekeräysjärjestelmään kuuluvalla kiinteistöllä voi olla omassa käytössä olevan vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon välinen kimppa-astia, jos niiden välinen etäisyys on alle 7 kilometriä. Aluekeräysjärjestelmään liitetyltä kiinteistöltä peritään kunnan määräämän jätetaksan suuruista vuosimaksua. Edellinen koskee myös jokaista yhteisessä aluekeräysastiassa mukana olevaa kiinteistöä.

16 § Vapautus keräysjärjestelmään kuulumisesta

Järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvan kiinteistön velvollisuudesta liittyä näiden jätehuoltomääräysten 11 §:ssä määrättyyn järjestettyyn jätteenkuljetukseen ei voi myöntää vapautusta.

17 § Lietteenkeräyksen järjestäminen

Jäteveden käsittelyjärjestelmissä syntyvät lietteet tulee toimittaa hajajätevesiasetuksen (VNa 542/2003) mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle, jollei niitä käsitellä kiinteistöllä ympäristöluvan mukaisesti.

18 § Hyödynnettävien jätteiden keräys

Hyödynnettävien jätteiden keräys kunnan vastuulle kuuluvan jätteen osalta

Alempana mainitut jätteet tulee pitää erillään muista jätteistä ja ne on sijoitettava niille varattuihin keräysvälineisiin. Asuinkiinteistöllä tulee sen huoneistojen lukumäärän tai muilla kiinteistöillä syntyvän jätemäärän perusteella olla keräysvälineitä seuraavasti:

Jätelaji Asuinkiinteistö/huoneistojen lkm. Muu kiinteistö/jätteen määrä

biojäte 5 tai enemmän > 20 kg/vko
lasi > 20 kg/vko
metalli aina

Hyödynnettävien jätteiden keräys kaupan ja muun elinkeinotoiminnan osalta

Alempana mainitut jätteet tulee pitää erillään muista jätteistä ja ne on sijoitettava niille varattuihin keräysvälineisiin. Kiinteistöillä syntyvän jätemäärän perusteella tulee olla keräysvälineitä seuraavasti:

Jätelaji Muu kiinteistö/jätteen määrä
biojäte > 20 kg/vko
lasi > 20 kg/vko
metalli aina

Kunnan tai tuottajan vastuulle kuuluvien hyödynnettävien jätteiden sekä kaupan ja muun elinkeinotoiminnan hyödynnettävien jätteiden keräysvelvoitteiden lisäksi:

• Biojätteen erilliskeräystä ei tarvita, jos biojäte kompostoidaan kiinteistöllä ympärivuotisesti.
  
  
• Biojätteen erilliskeräilyyn liittyneet kiinteistöt voivat pakata puutarhajätteen maatuviin säkkeihin, jotka tulee merkitä selkeästi ja sijoittaa biojäteastioiden viereen.
  
  
• Tuottajan vastuulla olevat jätteet (paperi, pakkaukset, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, akut ja paristot) tulee toimittaa joko tuottajan järjestämiin tai muihin hyödyntämispaikkoihin, joilla on vaaditut viranomaisluvat.
  
  
• Kunnan vastuulle kuuluvat muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava kunnan järjestämiin Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamiin hyötyjätepisteisiin ja vastaanottopaikkoihin.
  
  
• Kaupan ja muun elinkeinotoiminnan muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on ohjattava niille osoitettuihin käsittely- ja hyödyntämispaikkoihin.
  
  

19 § Rakennusjätteen keräys

Kohteissa, joissa syntyvän maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteen määrä on vähintään 800 tonnia tai muun kuin edellä mainitun rakennusjätteen määrä on vähintään 5 tonnia, on rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte kerättävä ja kuljetettava siten, että hyödynnettävät ja seuraavat jätelajit pidetään erillään tai lajitellaan erilleen toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja -aineista:

1. betoni-, laatta-, keramiikka- ja kipsijätteet
   
   
2. kyllästämätön puujäte ja muu energiana hyödynnettävä jäte
   
   
3. metallijätteet sekä
   
   
4. maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet

Purettavista rakennuksista on tehtävä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) määrätty purkamislupahakemus. Purkulupahakemuksen ja -ilmoituksen yhteydessä on kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle annettava selvitys rakennusjätteen määrästä, laadusta, lajittelusta sekä toimittamisesta hyödynnettäväksi, käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi (maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999, 55 §) sekä tehtävä ilmoitus terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta tai ominaisuuksiensa vuoksi erityisiä toimia jätehuollolle aiheuttavista rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä.

20 § Muu lajitellun jätteen kuljetus

Milloin kunta on järjestänyt lajitellun jätteen kuljetuksen tai sopinut sen järjestämisestä jonkun yrityksen tai yhteisön kanssa, lajitellun jäteraaka-aineen kuljettajalla on oikeus jätehuoltoa valvovan viranomaisen määräämin ehdoin sijoittaa keräysvälineensä kiinteistölle erikseen sovitulla tavalla tai kunnan osoittamalle paikalle. Urakoitsijalla tai yhteisöllä on oikeus käyttää hyväkseen keräilyvälineisiin kertyvä jäte.

Lajitellun jätteen keräilyvälineeseen ei saa koota muita kuin keräyksen kohteena olevia jätteitä. Muilla kuin keräilyn suorittajilla ei ole lupaa käyttää keräilyvälineeseen kertyneitä jätteitä hyväkseen.

21 § Keräysvälineen sijoittaminen

Keräysvälineiden, -paikkojen ja tilojen tulee olla jätteiden säilyttämiseen, kuormaukseen ja kuljetukseen sopivia, eikä niistä saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Käsin siirrettävät jäteastiat ja -säkit on sijoitettava kadun tai ajotien läheisyyteen siten, että jäteautoilla on esteetön pääsy vähintään 10 metrin päähän. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajo-neuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta.

Keräysvälineiden sijoittamisessa kiinteistölle on otettava huomioon Tampereen aluepelastuslaitoksen määrittelemät ohjeet roska-astioiden sijoittelusta.

Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle ja tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksin. Sijoituspaikalla on oltava riittävä valaistus.

Milloin keräysvälineet sijoitetaan asuinrakennuksessa erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla asianmukainen valaistus sekä riittävä muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto. Tilaan on oltava suoraan ulkotiloista lukitsematon sisäänkäynti sekä mahdollisuuksien mukaan vesijohto ja viemäri.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, että keräysvälineet voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä.

Kuivakäymälä, jonka jätettä ei kompostoida, on varustettava tiiviillä käymäläastialla. Käymälä, jonka luo päästään kuorma-autolla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä imutyhjennettävällä astialla. Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätettä.

22 § Keräysvälineet järjestetyssä jätteenkuljetuksessa

Yhdyskuntajätteen keräysvälineinä saadaan vaihtoehtoisesti käyttää:

1. 150/200 litran märkälujasta paperista tai muovista valmistettuja lujia jätesäkkejä; säkit on sijoitettava kannellisiin telineisiin ja suojattava sateelta sekä muulta kastumiselta ja eläimiltä;
   
   
2. käsin siirrettäviä, enintään 700 litran kannellisia, tarvittaessa pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen;
   
   
3. kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen, tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle;
   
   
4. maahan upotettavia jätesäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon, tai joihin sijoitettu jätesäiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; ja
   
   
5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä

Keräysvälineeseen saa laittaa jätettä enintään:

- alle 240 litran astiat: 20 kg
- 240-660 litran astiat: 80 kg
- koneellisesti kuormattavat kontit: 100 kg/m3

23 § Keräysvälineiden merkitseminen

Keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan. Kaikissa keräysvälineissä on oltava tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot. Jätelajimerkinnöistä vastaa keräysvälineen omistaja, tyhjennystiedoista kuljetusliike.

Keräysvälineiden (tai kansien tai tarramerkintöjen) ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat seuraavat:

Keräyspaperi vihreä
Pahvi sininen
Lasi valkoinen
Metalli musta
Ongelmajäte punainen
Sekajäte harmaa
Biojäte ruskea
Energiajäte oranssi
Muu hyötyjäte keltainen

24 § Keräysvälineiden, keräyspaikan ja kulkuyhteyksien kunnossapito

Kiinteistön haltijan/keräysvälineen omistajan on huolehdittava keräysväli­neen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja jätesäkkejä lukuun ottamatta myös kuumapesun kestäviä eivätkä aiheuta terveydellistä haittaa tai ympäristön l­ikaantumista tai roskaantumista.

Keräysastiat tulee pestä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Biojätteen keräysastia on pestävä vähintään 2 kertaa vuodessa ja muut astiat tarpeen mukaan. Keräysastiat on tarvittaessa desinfioitava.

Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Aitausten, istutusten ja katosten sekä alueiden ja väylien tulee lisäksi olla sellai­sia, että keräysvälineitä voidaan joustavasti ja esteettömästi siirtää. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita. Niiden kaltevuuden tulee, mikäli mahdollista, olla alle 1:10.

25 § Jätteiden laittaminen keräysvälineeseen

Jätteet, joita ei hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, tulee sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voida panna keräys-välineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen asianmukaisesti pakattuna ja merkittynä. Keräysvälineen läheisyyteen ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi jätteenkäsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi. Jätteet tulee keräysvälineen likaantumisen ja pilaantumisesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista keräysvälineeseen.

26 § Jätteet, joita ei saa laittaa keräysvälineisiin

Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa:

1. palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä;
   
   
2. nestemäisiä jätteitä ja lietteitä;
   
   
3. ongelmajätteitä;
   
   
4. käymäläjätteitä;
   
   
5. erityisjätteitä;
   
   
6. hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia;
   
   
7. aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille; eikä
   
   
8. esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista.

Edellä mainitut jätteet on jätteen haltijan kuljetettava muista jätteistä erillään joko omatoimisesti tai kuljetusyrittäjän kanssa tehtävällä sopimuksella niille tarkoitettuihin jätteenkäsittelypaikkoihin. Tuhkaa ja nokea saa panna yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen ja toimittaa edelleen vastaanottopaikkaan vain tiiviissä ja kestävässä pakkauksessa. Silloinkin tuhkan on oltava kauttaaltaan kytemätöntä ja jäähtynyttä.

Kaikkien öljyjen tuhkat on säilytettävä palamattomassa kannellisessa tuhka-astiassa ja toimitettava yleiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneeseen paikkaan tai hyväksytyn ympäristöluvan mukaiseen paikkaan.

27 § Ongelmajätteiden kerääminen, pakkaaminen ja merkintä

Erilaatuiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä, ellei sekoittaminen ole jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä. Ongelmajätteiden sekoittamisesta toisiinsa tai muihin jätteisiin säädetään jätelain 6 §:n 8) kohdassa.

Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt ongelmajätteille tai joillekin niistä keräyksen, tulee näin kerättäviä ongelmajätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, josta jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline.

Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistönhaltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä siten, että niistä on kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten riittävät tiedot. Lisäksi on täytettävä jätteitä koskeva siirtokirja, jonka täyttää ensisijaisesti ongelmajätteen haltija.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että kunnan vastaanottovelvollisuuden piiriin kuuluvat sekä muut kunnan vastaanotettavaksi hyväksytyt ongelmajätteet toimitetaan kunnan osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Kunnan vastaanottovelvollisuuden piiriin kuuluvat asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyneet ongelmajätteet kohtuullisissa määrin.

Kunnan vastaanottovelvollisuuden ulkopuolelle jäävistä kiinteistöllä muodostuvista ongelmajätteistä vastaa jätteen tuottaja. Ongelmajätteet on toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa tai ympäristönsuojelulain mukaiseen paikkaan.

Muussa kuin asumisessa muodostuvien ongelmajätteiden määristä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelypaikkaan on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä toimitettava valvontaviranomaiselle.

Nestemäiset öljyiset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa öljylle tarkoitetuissa ja tiivispohjaiselle reunakorokkein varustetulle alustalle sijoitetuissa astioissa.

Jäteöljyn keräykseen saa käyttää vain tiiviitä kannellisia säiliöitä, joissa on teksti ”Jäteöljyä”.

28 § Asbestijätteen varastointi ja kuljetus

Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä ”Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista”. Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen. Jätteen käsittelypaikalla asbestijäte on purettava sille osoitettuun paikkaan.

29 § Terveydenhuollon erityisjätteet

Sairaaloiden terveyskeskusten ym. laitosten biologisten, pistävien ja viiltävien jätteiden lajittelussa ja keräyksessä noudatetaan terveydensuojeluviranomaisen ja kaatopaikan pitäjän antamia ohjeita ja määräyksiä.

30 § Erityisjätteiden käsittelyyn toimittaminen

Erityisjätteiden toimittamisesta käsiteltäväksi on sovittava etukäteen jätteen vastaanottajan kanssa ennen jätteenkuljetuksen aloittamista.

31 § Ulkotilaisuuksien jätteiden keräys

Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava tilaisuuden jätehuollosta. Jätteiden keräys ja alueen siivoaminen tulee järjestää, niin ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista. Alue on puhdistettava ja keräilyvälineet tyhjennettävä välittömästi tilaisuuden päätyttyä, kuitenkin aina keräilyvälineen täyttyessä ja tarpeen mukaan. Monipäiväisissä tilaisuuksissa on alue puhdistettava päivittäin.

Alueella tulee olla keräilyvälineitä riittävästi ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti ja pidettävä moitteettomassa kunnossa. Alueella on oltava riittävä määrä jäteastioita, vähintään sekajätteen keräykseen tarkoitetut keräysvälineet. Biojätteelle tulee olla keräysvälineet, mikäli sitä syntyy tapahtumassa tai viikossa vähintään 20 kg.

Suurten yleisötapahtumien (yli 10 000 henkeä) jätehuollon järjestämisestä tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukausi ennen tilaisuutta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa ohjeita ja määräyksiä tilaisuuden jätehuollosta.

VI JÄTTEIDEN KULJETUS

32 § Keräysvälineiden tyhjentämistä koskevat määräykset

Keräysvälineet on tyhjennettävä ja jätteet kuljetettava asianmukaiseen vastaanotto-paikkaan.

Jätteiden kuormaaminen taajaan asutulla alueella sijaitsevalla asuinkiinteistöllä tai sen välittömässä läheisyydessä on kielletty kello 22.00–7.00 välisenä aikana sekä sunnuntaisin ja juhlapyhinä.

33 § Keräysvälineiden tyhjennysväli järjestetyssä jätteenkuljetuksessa

Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Eri jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään seuraavin määrävälein:

jätelaji pisin tyhjennysväli

biojäte 1 viikko, ajalla 1.10. – 31.3. 2 viikkoa

sekajäte 2 viikkoa taajama-alueella, 4 viikkoa muualla

Mikäli biojäte kompostoidaan kiinteistöllä asianmukaisessa kompostorissa, sekajätteen tyhjennysväli voi jätehuoltoa valvovan viranomaisen päätöksellä olla pitempi, kuitenkin enintään neljä viikkoa taajama-alueella ja kahdeksan viikkoa muualla.

Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn.

34 § Keräysvälineiden tyhjennysväli muussa jätehuollossa

Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot, umpikaivot, saostuskaivojen lietetilat sekä jätevesijärjestelmän lietteenpoisto-, saostus- ja erotussäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Tyhjennyskirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

35 § Ongelmajätteet

Kerätyt ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, asianmukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi.

36 § Järjestettyä jätteenkuljetusta koskevat määräykset

Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa jätteitä saadaan kuljettaa:

1. umpikuorisessa kuljetusvälineessä,
   
   
2. puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä tai
   
   
3. keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä tai säkissä.

Jos jätettä kuljetetaan avolavoilla, tulee erityisesti huolehtia siitä, että jätettä ei pääse kuormauksen ja kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Kuorma on peitettävä esim. riittävän tiheällä verkolla tai kuormapeitteellä. Pölyävää jätettä tai pienikokoista kevyttä jätettä ei saa kuljettaa muutoin kuin umpinaisessa tai kannellisissa säiliöissä.

Isokokoisten jäte-esineiden tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksen järjestämisestä on jätteen haltijan huolehdittava itse silloin, kun kysymyksessä olevat jätteet eivät sovellu kerättäviksi ja kuljetettaviksi muiden jätteiden kanssa.

VII YLEISET JÄTTEIDEN KÄSITTELY- JA VASTAANOTTOPAIKAT

37 § Jätteiden toimittaminen hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi

Seuraavat jätteet on kuljetettava kunnan järjestämiin Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin:

• asumisessa syntynyt jäte
  
  
• ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään asumisessa syntyneeseen jätteeseen rinnastettava julkisessa toiminnassa tai asuinkiinteistössä sijaitsevassa liiketilassa syntynyt jäte, ei kuitenkaan ongelmajäte
  
  
• maa- ja metsätaloudessa syntynyt ongelmajäte kohtuullisissa määrin

Tuottajan vastuun piiriin kuuluvat jätteet toimitetaan tuottajayhteisön niille osoittamiin vastaanottopaikkoihin.

38 § Kunnan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikat

Kunnan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikalle jätteitä saa toimittaa vain ilmoitettuina aukiolo-aikoina.

Liikuttaessa kunnan jätteiden hyödyntämis- tai vastaanottopaikalla on noudatettava siellä olevan henkilökunnan ohjeita sekä olosuhteisiin nähden muutoinkin riittävää varovaisuutta. Jätteet on sijoitettava henkilökunnan osoittamaan paikkaan. Jätettä valvottuun vastaanottopaikkaan tuotaessa on ilmoitettava jätteen syntypaikka, laatu ja määrä. Määrää ei tarvitse ilmoittaa, mikäli vastaanottopaikassa on vaaka. Pyydettäessä ilmoitus on annettava kirjallisena siirtoasiakirjaa käyttäen.

Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei vastaa vastaanottopaikan vastaanottoehtoja tai kaatopaikkakelpoisuus-testien ja vastaavuustestien tuloksia. Vastaanottopaikan pitäjä voi kieltäytyä ottamasta vastaan sellaista jätettä, joka ei vastaa näitä jätehuoltomääräyksiä. Jätteiden keräily kunnan jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikalla sekä niiden poiskuljettaminen on sallittu vain käsittelypaikan hoitajan luvalla.

VIII MUUT MÄÄRÄYKSET

39 § Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvollisuus

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.

40 § Selvilläolovelvollisuus

Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.

41 § Selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta

Teollisuusjätteestä, erityiskäsiteltävästä jätteestä tai muusta kuin asumisessa syntyneestä ja siihen rinnastettavasta jätteestä vaaditaan kaatopaikkakelpoisuusselvitys ennen jätteen sijoittamista kaatopaikalle. Jätteen haltijan on esitettävä kaatopaikan pitäjälle selvitys jätteen perusmäärittelystä ja mahdollisesta vastaavuustestauksesta.

Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä varten tarvittavista testauskustannuksista ja asiantuntijalausunnosta vastaa jätteen haltija. Kaatopaikkakelpoisuudesta ja jätteen luokituksesta päättää epäselvissä tapauksissa alueellinen ympäristökeskus.

Jos kaatopaikalle tuodaan toistuvasti saman jätteen tuottajan samanlaatuista jätettä, riittää, että perusmäärittelyä koskevat merkitykselliset asiakirjat annetaan ennen kuin ensimmäinen jäte-erä toimitetaan kaatopaikalle. Vastaavuustestauksesta tulee esittää tiedot kaatopaikan pitäjälle vähintään kerran vuodessa, jos jätettä tuodaan edelleen kaatopaikalle.

42§ Poikkeusvalta

Jätehuoltoa valvova viranomainen voi yksittäistapauksissa erityisestä syystä poiketa siitä, mitä näissä määräyksissä on sanottu.

43§ Voimaantulo

Nämä määräykset tulevat voimaan 1.3.2009 ja korvaavat voimaan tullessaan Toijalan kaupungin ja Viialan kunnan aiemmat jätehuoltomääräykset.