Olli Ainasvuori, Audiator Kehittämispalvelut

Terve kuntatalous on kaiken avain

Kuntatalouden ongelmiin liittyvä uutisointi on käynyt vilkkaana viime kuukausien aikana. Kuntien verotulojen alentuminen on käynnistänyt säästötoimet ympäri maata ja kunnallisveroaste nousee ennätyksellisen paljon ennätyksellisen monessa kunnassa. Kunnat ovat kohdanneet yleismaailmallisen taloustaantuman jopa ennakoitua nopeammin.

Taloustaantuman aiheuttama verotulojen putoaminen on synkentänyt kuntatalouden taivaan. Pilvet ovat syntyneet kuitenkin tosiasiassa jo paljon aikaisemmin. Kuntatalouden ongelmat eivät siis johdu pelkästään taantumavuosista, vaan viimeisen 10-15 vuoden kehityksestä. Niin ikään taantumavuosien jälkeinen aika ei korjaa tilannetta. Päinvastoin, kuntatalouden rakenteet kohtaavat tulevaisuudessa entistä suurempia ongelmia.

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kuntien tulopohja on vahvistunut pitkään jatkuneen kasvusuhdanteen johdosta. Erityisesti viimeiset kolme vuotta ovat olleet hyvin vahvan verotulokasvun vuosia. Samaan aikaan kuntien menot ovat kuitenkin lisääntyneet erittäin voimakkaasti. Pitkästä ja voimakkaasta talouskasvun aikajaksosta huolimatta kuntien menokehitys onkin ollut tulokehitystä suurempaa ja tämän seurauksena kunnat ovat mm. velkaantuneet huolestuttavalla tavalla. Vuosina 2001-2008 Akaan menot ovat kasvaneet 42 % ja tulot 37 %. Akaan tulokehitystä on vahvistanut Toijalan ja Viialan kuntaliitoksen yhdistymisavustukset. Kylmäkosken menot ovat kasvaneet 42 % ja tulot 27 %. Akaan talous on pysynyt viime vuosina ylijäämäisenä, mutta investointien rahoittamiseksi kaupungin velkamäärä on kasvanut. Kylmäkosken tilanne on ollut huonompi. Kunnan tulos on ollut alijäämäinen vuodesta 2004 alkaen joka vuosi varsin huomattavista veronkorotuksista huolimatta.

Taantuma vaivaa

Taantuma leikkaa tulojen määrä, mutta ei pysäytä menokehitystä. Osin suunta voi olla jopa päinvastainen ihmisten sosiaalisten tukitarpeiden lisääntyessä. Tästä seuraa kestämätön tilanne. Tällä hetkellä kuntatalouden epäsuhdaksi arvioidaan vuositasolla jopa miljardi euroa. Tämä vastaa n. 30.000 kuntatyötekijän vuotuista kustannusta!

Tulevaisuuden haasteina on kuntien huoltosuhteen voimakas huonontuminen. Väestön ikääntyessä kuntapalveluita tarvitsevien määrä kasvaa kun taas työssä käyvä väestön osuus vähenee. Menopaineet siis lisääntyvät ja tulopohja ohenee. Myös ennakoidut muutokset elinkeinoelämän rakenteessa luovat osaltaan haasteita julkisen rahoituksen kehittymiselle. On siis virheellistä olettaa, että kuntatalouden tilanne helpottaisi taantuman jälkeen.

Kuntien taloudellinen tilanne on erittäin vaikea, eikä automaattista helposta ole näköpiirissä. Kuntien päätöksenteon ohjeeksi sopii nyt sanonta; tosiasioiden edessä pitää olla rehellinen. Kaikki keinot on otettava käyttöön. On oltava valmius tarkastella muiden muassa kuntarakennetta, palvelurakenteita, palvelutasoa ja tulopohjaa. Silmiä ei voi sulkea miltään mahdollisuudelta.

Pelkkä liitos ei riitä

Kuntaliitos ei muuta automaattisesti talouden kulkua. Vaikeita päätöksiä palveluihin ja palvelurakenteisiin joudutaan tekemään mahdollisen liitoksen jälkeenkin. Kuntaliitos kuitenkin tarjoaa uusia mahdollisuuksia palveluketjujen tarkastelulle ja tulopohjan vahvistamiselle. Akaan ja Kylmäkosken tilanteessa kuntarajan poistumisen tuomina mahdollisuuksina nähdään mm. hallinnon päällekkäisyyden vähentyminen, palveluiden ja palvelutason turvaaminen ja kehittäminen, osaamisen ja asiantuntemuksen vahvistuminen sekä elinkeinopoliittisten voimavarojen lisääntyminen. Isommassa kuntayksikössä myös herkkyys talouden heilahteluille on pienempi.

Toivotamme kuntien päättäjille rohkeutta ja kauas katseisuutta haasteellisessa tilanteessa. Ratkaisuja ei tehdä nyt vuodeksi tai valtuustokaudeksi, vaan vuosikymmeniksi eteenpäin.

Liite: kaaviot (pdf)

Olli Ainasvuori
Audiator Kehittämispalvelut